Rahoituksesta on kasvanut yhä suurempi talouskasvun tulppa. Peräti 40 prosenttia teollisuuden yrityksistä raportoi, että rahoitus on estänyt yrityksen kasvua.
”Samaan aikaan kun Suomessa etsitään vimmatusti kasvua lisääviä toimia, toimimaton rahoitusmarkkina estää kasvuhaluisten ja -kykyisten pk-yritysten kasvua”, yrittäjägallupin teettäneen Suomen yrittäjät ry:n ekonomisti Petri Malinen sanoo.
Yli tuhannelta pk-yrityksen edustajalta tiedusteltiin, onko rahoituksen saanti vaikeutunut kuluneen vuoden aikana. Yrityksistä 22 prosenttia vastasi siihen myöntävästi tammikuussa 2025. Luku on hieman noussut marraskuusta 2024, jolloin 21 prosenttia vastasi myöntävästi.
Erityisesti rahoituksen saanti on menneen vuoden aikana vaikeutunut toimialoista teollisuudessa, 36 prosentilla vastanneista ja maantieteellisesti Itä-Suomessa, 27 prosentilla vastanneista. Rahoitusvaikeudet ovat estäneet peräti 38 prosentissa tapauksista hankkeen toteutumisen kokonaan.
Yritykset eivät pysty vastaamaan kysyntään
Rahoituksessa olevat pullonkaulat heikentävät yritysten kykyä vastata kasvavaan kysyntään. Yksi neljästä pk-yrityksistä ilmoittaa, että rahoituksen saatavuus on ainakin jossain määrin vaikuttanut yrityksen kykyyn vastata kasvavaan kysyntään. Luku on kasvanut viime marraskuusta.
”Pidemmän aikavälin talouskasvu rakennetaan osaamisen ja investointien varaan. Investoinnit edellyttävät toimivaa rahoitusmarkkinaa. On iso uhka, että hukkaamme pitkäksi aikaa osan talouskasvusta rahoituksen pullonkaulaan”, Malinen varoittaa.
”Rahoitusmarkkinat eivät toimi ongelmattomasti Suomessa. On selvää, että rahoitussääntely ja -valvonta sekä pankkien riskienhallintaperiaatteet ovat luoneet katvealueita pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen. Pankeissa on yleistynyt de-risking-ilmiö, mikä tarkoittaa sitä, että pankki pyrkii riskien hallitsemisen sijaan välttämään asiakkuuteen liittyvää riskiä”, hän sanoo.
”Lisäksi on nähtävissä, että pankkikilpailu on vähentynyt ja joidenkin pankkien halu palvella varsinkin pienempiä yrityksiä on heikentynyt.”
Yrittäjägallupiin vastasi 1 077 pk-yrityksen edustajaa 2.–9.1. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta 2,9 prosenttiyksikköä.
