Ympäristöselosteet tuovat esiin valaisimien ympäristövaikutukset, mutta niiden vertailukelpoisuus on suuri haaste.
Viime vuosina yhä useampi valaisinvalmistaja on alkanut julkaista EPD-ympäristöselosteita (environmental product declaration), jotka kuvaavat tuotteiden ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta. Nämä elinkaarilaskentaan perustuvat dokumentit laaditaan standardin EN ISO 14025 mukaisesti, ja Suomessa ne julkaisee Rakennustieto oy. Tuotekohtainen EPD on voimassa viisi vuotta.
EPD-dokumenttien luotettavuuden varmistaa ulkopuolinen, riippumaton taho. Osa yrityksistä julkaisee myös omaehtoisia EPD-ympäristöselosteita, jotka eivät vaadi ulkopuolista hyväksyntää.
Norjalaisomisteinen Sg Armaturen on julkaissut lähes 900 EPD-laskentaan perustuvaa ympäristöselostetta, joista suurin osa koskee valaisimia, mutta mukana on myös asennuskalusteita.
”Valaisimen EPD-selosteessa huomioidaan liitäntälaitteen lisäksi valaisimeen integroidut anturit, mutta kytkimet ja himmentimet luokitellaan itsenäisiksi tuotteiksi, joiden ympäristövaikutukset arvioidaan erikseen”, Sg Armaturen oy:n maajohtaja Mikael Lukka kertoo.
Selosteiden laadinnassa suurin työ liittyy raaka-aineiden päästötietojen keräämiseen. Vaikka yleiset tietokannat tarjoavat kattavasti päästökertoimia, ne eivät aina kata kaikkia materiaaleja.
”Käytämme standardoituja päästötietokantoja, mutta raaka-aine- ja komponenttivalmistajien data voi olla rajallista. Tällöin joudumme tekemään oletuksia, mikä heikentää laskennan tarkkuutta. Suurin haaste on koko toimitusketjun läpinäkyvyys, jotta laskenta perustuisi mahdollisimman luotettavaan tietoon”, Lukka toteaa.
Selosteiden laatiminen on työlästä ja kallista
Greenled oy oli ensimmäinen valaisinvalmistaja, joka julkaisi EPD-selosteen Suomessa valmistetusta valaisimesta. Vuonna 2022 julkaistu dokumentti kattaa sisävalaistuksen tuoteperheen 14 valaisinta.
”Haluamme tarjota asiakkaille läpinäkyvää päästötietoa, mutta myös kerätä tietoa eri komponenttien ja materiaalien päästövaikutuksista tuotekehitystä varten”, Greenledin vastuullisuuspäällikkö Jani Kaaresto kertoo.
Hänen mukaansa elektroniikkakomponenttien valmistajat ovat viime vuosina parantaneet päästötietojensa saatavuutta.
Greenled on laajentanut EPD-laskentaa ulkovalaisimiin, mutta ne dokumentit eivät ole vielä kolmannen osapuolen verifioimia. Kaaresto myöntää, että selosteiden laadinnan ja sertifioinnin korkeat kustannukset ovat haaste, joka rasittaa erityisesti pk-yrityksiä, koska kulut ovat samat yrityksen koosta riippumatta.
”Asiakkaiden kiinnostus EPD-laskentatietoja kohtaan kasvaa koko ajan. Julkisissa hankinnoissa ei vielä vaadita verifioituja EPD-dokumentteja, mutta niissä voi olla ehtoja sille, että elinkaarivaikutukset ilmoitetaan tiettyjen standardien mukaan”, Kaaresto toteaa.
Oletukset vaikeuttavat dokumenttien vertailua
Fagerhult oy:n valaistusasiantuntija Tom Schneiderin mukaan Ruotsissa valaisimien EPD-selosteet ovat jo laajassa käytössä, mutta Suomessa kysyntä on vähäisempää.
”Fagerhult julkaisi ensimmäisen EPD-selosteen vuonna 2021. Elinkaarilaskelmat tarjoavat arvokasta tietoa siitä, mihin tuotekehityksessä ja tuotannossa kannattaa keskittyä ympäristövaikutusten vähentämiseksi”, Schneider sanoo.
Hän korostaa, että mitä enemmän asiakkaat vaativat EPD-dokumentteja, sitä vastuullisempia tuotteita markkinoille saadaan.
EPD-dokumenttien vertailtavuus on kuitenkin hankalaa. Laskenta kattaa tuotteen elinkaaren eri vaiheet raaka-aineiden hankinnasta ja valmistuksesta (A1 – A5) käyttöön (B1 – B7), jätteenkäsittelyyn (C1 – C4) ja materiaalien uusiokäyttöön (D).
”Vertailu on vaikeaa, koska eri vaiheisiin liittyy paljon oletuksia ja vaihtelua. Yleisimmin vertailukelpoisia ovat materiaalien hankintaan ja valmistukseen liittyvät A1 – A3-vaiheet, mutta tuotteen lähdettyä tehtaalta laskenta perustuu moniin oletuksiin”, Schneider selittää.
”Tuotteen lähdettyä tehtaalta EPD-laskenta perustuu moniin oletuksiin.
– Tom Schneider –
Käytön aikainen vaihe (B6) on valaisimen merkittävin ympäristövaikutusten aiheuttaja, mutta sen laskenta riippuu esimerkiksi valaistuksen käyttötunneista, ohjaustavoista ja sähkön tuotantomuodosta.
”IEC valmistelee ohjeita, jotka selkeyttävät EPD-selosteiden eri vaiheiden arviointia ja parantavat eri valmistajien dokumenttien vertailukelpoisuutta. Myös valaistusteollisuuden Lighting Europe -organisaatio edistää tätä kehitystä”, Schneider toteaa.
Signify oy:n maajohtaja Piia Hänninen kannustaa sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoita vaatimaan ympäristöselosteita, jotka kertovat valmistajien vastuullisuudesta ja vähentävät viherpesua. Hän kuitenkin huomauttaa, että eri valmistajien EPD:t eivät ole suoraan vertailukelpoisia erilaisten laskentatapojen ja tietokantojen vuoksi.
”Kun ymmärrys ja osaaminen EPD-selosteiden tulkinnasta kehittyy, vertailua voidaan alkaa tehdä”, Hänninen sanoo.
Signify on julkaissut 2 000 ympäristöselostetta, jotka kattavat 70 000 tuotevariaatioita. Kaikki eivät vielä ole kolmannen osapuolen verifioimina EPD-dokumentteja, mutta uusille tuotteille verifiointi tehdään lähtökohtaisesti.
”EPD-dokumenttien kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii alan toimijoiden yhteistyötä ja edistää tuotteiden ympäristövaikutusten läpinäkyvyyttä”, Hänninen toteaa.
Opas valaisimien ympäristöselosteista
Teknologiateollisuus ry:n Valaisinvalmistajat-toimialaryhmä julkaisi lokakuussa 2024 ”Pikaopas valaisimien ympäristönäkökohtiin 1.0” -ohjeistuksen, joka auttaa EPD-selosteiden tulkinnassa. Oppaan mukaan valaisimien EPD-dokumentteja vertailtaessa luotettavin vertailuarvo on valmistusvaiheen päästöt (A1 – A3).
Oppaassa on esimerkkinä erään ohutlevyteräksestä valmistetun valaisimen EPD-taulukko, joka esittää valaisimen hiilijalanjäljen elinkaaren eri vaiheissa. Laskelmien mukaan yli 95 prosenttia valaisimen hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana (B6).
Käytön aikaisen energiankulutuksen päästöt riippuvat merkittävästi siitä, mitä sähköntuotannon päästökerrointa laskennassa on käytetty. Esimerkiksi Ruotsissa päästökerroin on hyvin alhainen, mikä pienentää käytön aikaisia päästöjä ja suurentaa valmistusvaiheen päästöjen prosentuaalista osuutta. Yksi vaihtoehto on käyttää EU:n keskiarvoon perustuvaa EU27-päästökerrointa.
Koska käytön aikaisten päästöjen vertailu eri valaisimien EPD-selosteiden välillä on vaikeaa, opas suosittaa laskemaan ne rakennuskohtaisesti niin, että laskenta huomioi käyttöolosuhteet ja sijaintimaan päästökertoimet.
Valaisimien EPD-selosteiden vertailu edellyttää myös, että elinkaarilaskennassa on käytetty samoja tietokantoja ja tuotekohtaisia sääntöjä. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että valaisimet ovat teknisiltä ja muilta ominaisuuksiltaan – esimerkiksi elinikä, valonjako ja valotehokkuus – vertailukelpoisia.
EPD-laskennassa tehdyt oletukset vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen, ja ne on syytä lukea huolellisesti. Esimerkiksi valaisimen liitäntälaite sisältyy pääsääntöisesti laskentaan, mutta ei aina.
Vuoden 2024 alusta voimaan tullut rakentamislaki ei vielä edellytä EPD-selosteiden käyttöä, mutta vuodesta 2026 alkaen rakennushankkeisiin vaaditaan ilmastoselvitys ja hiilijalanjälkilaskenta.
Marjukka Puolakka, teksti
