Yli 200 harmaata taloutta harjoittavaa yritystä sai julkista tukea vuonna 2023.
Jos valtionavustuksia hakevien osakeyhtiöiden taloudellista luotettavuutta selvitettäisiin nykyistä laajemmin, lakisääteisiä velvoitteitaan laiminlyöviltä osakeyhtiöiltä jäisi saamatta jopa satoja miljoonia euroja valtionavustuksia joka vuosi. Tällä hetkellä tukien myöntäjät eivät pysty riittävästi arvioimaan tuen saajien taloudellista luotettavuutta ja harmaan talouden riskiä.
Harmaan talouden selvitysyksikkö kartoitti harmaata taloutta harjoittavien osakeyhtiöiden saamia valtionavustuksia ja avustuksia saaneiden yhtiöiden taloudellista luotettavuutta. Selvityksen mukaan vuonna 2023 valtionavustusta myönnettiin yhteensä 29 miljoonaa euroa yli 200 yritykselle, jotka oli selvityksessä määritelty verotarkastuksen perusteella harmaaksi, eli jotka olivat jättäneet tarkoituksellisesti hoitamatta lakisääteisiä velvoitteitaan.
Tukia myönnetään puutteellisin tiedoin
Selvitys paljastaa, että vaikka yhtiö on verotarkastettu harmaan talouden toimija, se ei ole vaikuttanut tukien saamiseen. Moni harmaaksi määritelty yritys sai verotarkastuksen jälkeen valtionavustuksia samassa määrin kuin ennen verotarkastustakin.
Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen toteaa, että valtionavustusten myöntäjät eivät nykyisin pysty arvioimaan riskejä kunnolla, vaan joutuvat tekemään yhteiskunnallisesti merkittäviä päätöksiä puutteellisin tiedoin.
”Yhteisiä rahoja jaettaessa pitäisi lähteä siitä, että tuen saaja on luotettava toimija, ja että tuen myöntäjällä olisi mahdollisuus tehdä avustusten saajista kunnolliset taustatarkistukset. Tällä hetkellä useilla tukien myöntäjillä on liian suppea selvitysvelvollisuus eikä niillä ole riittäviä tiedonsaantioikeuksia. Kaikki tukiviranomaiset eivät voi tutkia riittävästi esimerkiksi yritysten vastuuhenkilöitä ja heidän muuta taloudellista toimintaansa”, Marttinen sanoo.
”Pelkästään verotarkastustietojen hyödyntäminen osakeyhtiön luotettavuuden selvittämisessä estäisi miljoonien eurojen valtionavustusten maksamisen harmaan talouden toimijoille joka vuosi.”
Tukia voitaisiin evätä 255 miljoonaa euroa
Selvityksessään Harmaan talouden selvitysyksikkö analysoi sitä, miten yhtiöiden taloudellisen luotettavuuden selvittäminen verotarkastuksia laajemmin vaikuttaisi myönnettyjen valtionavustusten määrään.
Jos valtionavustukset jätettäisiin myöntämättä kaikille sellaisille yhtiöille, jotka eivät ole hoitaneet lakisääteisiä velvoitteitaan, avustuksia jäisi myöntämättä lähes 40 miljoonaa euroa. Tällöin tuet evättäisiin yli 900 yhtiöltä eli lähes kuudelta prosentilta valtionavustuksia saaneista osakeyhtiöistä.
Jos taas yhtiön oman velvoitteiden hoidon lisäksi selvitettäisiin myös sen vastuuhenkilöiden taloudellista luotettavuutta, tukia jäisi jakamatta yli 3 300 yhtiölle noin 240 miljoonaa euroa – yli neljännes kaikista osakeyhtiöille maksetuista valtionavustuksista. Jos myös avustusta hakevien yhtiöiden kytkösyritysten luotettavuus selvitettäisiin, tuet jäisivät saamatta jo 3 450 yhtiöltä. Tällöin maksamatta jäisi noin 255 miljoonan euron verran tukia.
Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan valtionavustuslain osittaisuudistusta. Esitys on tarkoitus jättää eduskunnalle viimeistään syyskuussa 2026.
