Muiden pienyrittäjien tavoin osa sähköurakoitsijoista on hakenut tukirahoitusta koronapandemian aiheuttamasta tilanteesta selviytymiseen. Kaikilla ei ole ollut mahdollista täyttää rahoitusten vaatimuksia ja siksi jotkut kokevat tilanteen epäreiluksi ja tuet kilpailua vääristäviksi.
Oululaisen Sähkövaltti oy:n toimitusjohtaja Jouni Salonen kertoo, että hän on keväällä hakenut tilanneanalyysi- ja kehittämisrahoitusta ELY-keskukselta.
Tilanneanalyysirahoituksen avulla yrityksessä suunniteltiin, miten selvitään korona-ajan yli ja mitä aletaan kehittää. Se ei vaadi kovin laajaa jälkiraportointia toisin kuin kehittämisrahoituksen käyttö.
– Hakeminen oli suhteellisen yksinkertaista ja helppoa sähköisen palvelun kautta, mutta ohjeet siitä, mitä hakemuksessa kannatti tuoda esiin, olivat huonot. Molemmat hakemukset tekisin nyt toisella tavalla ja uskoisin saavani paremmat tuet, Salonen harmittelee.
Ohjeissa ei hänen mukaansa selvitetty riittävän tarkkaan, mitä jokin asia loppujen lopuksi tarkoittaa. Esimerkiksi toisin kuin saattoi käsittää, ohjeiden mukaan asiantuntija-apu ja koulutuspalvelut olivatkin sama asia. Se kohta olikin myöhemmin korjattu ohjeisiin.
– Tilanneanalyysirahoituksen päätös tuli noin viikossa, mutta emme saaneet koko summaa, mitä haettiin, ilmeisesti rastittamisvirheen takia, Salonen arvelee.
Kehittämisrahoitushakemuksen tekeminen ei ollut erityisen helppoa, kun hän ei käyttänyt ulkopuolista apua. Siksi se veikin Salosen arvion mukaan aikaa 3 – 4 työpäivää. Päätös kehittämisrahoituksesta kesti kolme kuukautta ja se tuli vasta elokuussa.
– Päätöstä odotellessa emme uskaltaneet tehdä juurikaan mitään kehityshankkeita, jolloin hankeaika lyheni pari kolme kuukautta.
Salonen kertoo, että rahoitusta haettiin toiminnanohjausjärjestelmän tekemiseen ja koulutukseen, joihin hän sai yhteensä noin 80 000 euroa. Tilanneanalyysirahoituksen yläraja oli 80 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista tai enintään 10 000 euroa ja kehittämisrahoituksen yläraja 80 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista tai enintään 100 000 euroa.
Kehitysprojektiin saatiin lisäaikaa
Rovaniemeläisen Sähkötapio oy:n toimitusjohtaja Hannu Tapio oli aluksi hyvin skeptinen tukirahoitukseen, mutta päätyi sitten huhtikuussa hakemaan Business Finlandilta kehittämisrahoitusta. Tapio havahtui huomaamaan, että joka tapauksessa yrityksen toimintaa pitää kehittää ja silloin siihen tarjoutui oivallinen tilaisuus.
Hakemusta tehtäessä käytettiin myös konsulttiapua. Toukokuussa yritys sai 78 000 euron tuen yrityksen toimintatavan muutokseen ja asiakaslähtöisen palvelun kehittämiseen.
– Jotta saamme kehitystyöhön liittyvät palkkatuet, meidän on tehtävä reilusti yli 1 000 tuntia töitä, Tapio kertoo.
Hän sanoo kuitenkin harkinneensa tuen palauttamista, sillä kehitysprojektin aikataulun kanssa oli ongelmia, kun toteutusaikaa oli vain syyskuun loppuun asti. ”Saimme sitten neljä kuukautta lisäaikaa tammikuun loppuun.”
Tapio kertoo, että jälkiseurannassa loppuraportointi arvioidaan ja siinä voi menettää tukea, jos kehitystyö ei vastaakaan sitä, mitä hakuvaiheessa on kerrottu.
– Päädyimme päiväkirjamaiseen raportointiin, jolloin omakin seuranta on helpompaa.
Tilanneanalyysiin rahoitus tuli nopeasti
Juankosken sähkö oy:n toimitusjohtaja Harri Hämäläinen kertoo, että kun keväällä työtilanne romahti, hän haki huhtikuussa ELY-keskukselta tilanneanalyysirahoitusta. Hakuprosessi oli yksinkertainen toimenpide.
– Verkkosivuilla oleva sähköinen lomake täytettiin ja tietoihin tarvittiin kolmen vuoden tilinpäätöstiedot ja kuluvan tilikauden tulosarvio, Hämäläinen selvittää.
Kehitysrahaa hän ei halunnut anoa, kun verkkosivujen päivittämiseen tukea ei olisi ollut mahdollista saada.
Kolmen hengen yritys sai päätöksen 7 000 euron tuesta viikon kuluttua ja se maksettiin kahdessa erässä.
Tukirahojen seuraukset ja jakoperusteet arveluttavat
– Me emme ole hakeneet tukea, sillä emme nähneet tarvetta alkaa rustailla jotain hakemusta tyhjästä kehitysrahan saamiseksi, kun varsinainen tappio yritykselle syntyi siitä, että liikevaihto keväällä katosi, raumalaisen Narvi-sähkö ky:n toimitusjohtaja Raimo Narvila kertoo.
Hän selvitteli kyllä eri tukimuotoja, mutta ne eivät ehtojensa takia tulleet kyseeseen. Narvila huomauttaa, että muuten yrityksessä tehdään jatkuvasti kehitystyötä etenkin tietojärjestelmien uusimisten ja ohjelmistopäivitysten osalta.
– Valtaosa tuista menee suuryrityksille ja tämänkaltaiset yritystuet vääristävät kilpailua. Tukiraha ei ole ilmaista, vaan viime kädessä se tulee veronmaksajilta, hän kritisoi.
– Jakoperusteetkin ovat hyvin helposti vääriä. Nyt niiden kohdentaminen ei mennyt oikein. Monet ovat varmaan olleet katkeria siitä, Narvila arvelee.
Oikeampaa hänen mielestään olisi ollut verrata yritysten myyntilukuja vuoden takaiseen tilanteeseen.
Yrityksen taloudellista tilannetta on tukien sijaan kohennettu tekemällä rahoituslaitosten kanssa niistä otettujen lainojen poikkeusjärjestelyjä.
– Korot on maksettu, mutta lainojen lyhennyksiä on siirretty eteenpäin, Narvila kertoo.
Ari Uusitalo, teksti
