Talotekniikan kiertotalous -hankkeessa kerätään tietoa, jota talotekniikka-alan toimijat voivat hyödyntää tuotantoketjun eri vaiheissa.
Talotekniikan laitteiden ja osien kiertotaloudessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, joka auttaisi pienentämään rakentamisen hiilijalanjälkeä ja parantamaan materiaalitehokkuutta tilamuutoshankkeissa. Ympäristöhyötyjen ohella kiertotalous voi auttaa alentamaan myös kustannuksia.
Näitä asioita selvitetään talotekniikka-alan toimijoiden yhteisessä Talotekniikan kiertotalous -hankkeessa, jossa kerätään tietoa ja tutkitaan esimerkkikohteiden kautta, miten kiertotalous onnistuu käytännössä. Hankkeessa selvitetään myös tuotteiden uudelleenkäytön edellytyksiä, kuten esimerkiksi kelpoisuusvaatimuksia.
Tulosten pohjalta laaditaan käytännönläheisesti ohjeet, joiden avulla talotekniikka-alan eri toimijat voivat edistää kiertotaloutta omilla toimillaan.
Käytännönläheisiä ohjeita kiertotalouden toteutukseen
Vuoden 2025 elo–syyskuuhun ulottuvassa hankkeessa laaditaan tutkimusraportti talotekniikan kiertotalouden nykytilasta ja kehitystarpeista. Samalla tunnistetaan potentiaalisia kierrätettäviä osia ja luodaan prosessikuvaus kiertotalouden toteutuksesta. Näiden pohjalta laaditaan käytännönläheisiä ohjekortteja, joita eri toimijat voivat hyödyntää omassa työssään. Hankkeessa tuotettu materiaali on kaikkien käytettävissä ja maksutonta.
Talotekniikan kiertotalous -hankkeen päätoteuttaja on Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka) ja toteuttava konsultti Granlund oy. Kiinteistönomistajista hankkeessa ovat mukana Capman Real Estate ja Sponda. Hankkeeseen osallistuvat myös liike- ja toimitiloja rakentava AMP-yhtiöt oy, Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma, Rakennustuotteiden laatusäätiö sr, Green Building Council Finland ja LVI-alan tuotetietorekisteri LVI-info.fi sekä Sähköteknisen kaupan liitto ry.
Hanke on saanut tukea ympäristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.
Talotekniikan uusiokäytössä on paljon potentiaalia
Talotekniikan osuus materiaalipäästöistä on jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka se muodostaa yleensä toiseksi suurimman osan rakennusten hiilijalanjäljestä runkorakenteiden jälkeen.
Esimerkiksi liiketiloissa, toimistoissa ja hotelleissa tehdään suhteellisen usein tilamuutoksia rakennuksen elinkaaren aikana. Muutostöissä talotekniikkaa joudutaan uusimaan jo paljon ennen osien elinkaaren päättymistä.
Purettavat tuotteet kierrätetään nykyisin tehokkaasti esimerkiksi metalli- ja muovijätteenä, mutta osa niistä voitaisiin käyttää lähes sellaisinaan uudessa käyttötarkoituksessa.
”Esimerkiksi ilmanvaihdon kanavistot ja päätelaitteet sekä valaisimet ovat talotekniikkaa, jonka uudelleenkäyttöä voidaan lisätä. Hankkeessa selvitetään nämä mahdollisuudet”, Granlundin kestävän rakentamisen johtava asiantuntija Charlotte Nyholm arvioi.
