Kevätpilkillä naamaa ruskettaessa puhelin soi. Pitkätukka pyysi poikkeamaan toimistolla, kunhan ahvenet ja siiat on järvestä nostettu. Ihmettelin hänelle, että mikä asia niin outo on, ettei voida sitä tässä heti hoitaa. Aurinko näet paistoi melko mukavasti ja repussa oli melkoisen hyvät eväät.
Luotettu mies kertoi linjan toisesta päästä, että nyt olisi melkoisen iso tarjous menossa sisään, mutta kun ei uskalla tarjota. Pakkasin mormuskat reppuun, suhautin kelkalla mökille ja hyppäsin autoon. Matkalla järsin eväitä ja kiitin itseäni, etten vielä ollut avannut termospulloa. Muuten olisi jäänyt ajamatta.
Mutta että meidän laskennassa niin iso kauppa, ettei uskalla tarjota? Toimistolle tullessani Pitkätukka ja AMK-insinööri istuivat pöydän ääressä ja minulle tuotiin kuppi kahvia. Pöydällä oli selväsi miljoonakohde, mutta kyllähän näitä on tarjottu ja joskus harvoin on jopa napsahtanut kiinni.
Ongelmana oli, että emme saaneet hintoja. Eikä kyse ollut vain jostain kaapelipotista, minkä olisi ehkä voinut jotenkin etukäteen tilaamalla varmistaa, vaan melkein kaikista tuotteista. Seitsemän kuukauden päähän ei saa hintoja!
Soitin itse luottomyyjälle ja sain saman vahvistettuna. Näin on, ei voida antaa. Hinnat heittelevät niin paljon, että riskit ovat liian suuret. Liian suuret!? Useita vuosia tavarantoimittajat ovat vuolleet kultaa markkinalta ja sitten kun vähän epäilyttää, että ei saakaan normikatteita, ei uskalleta edes antaa hintoja.
Soitin siltä seisomalta Iso Rikkaalle, joka sanoi heti, että eipä ole Topi vain sinun ongelmasi. Naapurivaltion haihattelijan syytä kuulemma, että epävarmuus on iskenyt varovaisten tavarakauppiaiden mieliin. Ongelmana on vielä tällä hetkellä se, että kauppa käy täysillä ja tehtaat syytävät kaiken suoraan myyntiin, joten ei voi tehdä varastoonkaan nykyhinnalla.
Totesin Iso Rikkaalle, että onhan näin aiemminkin joskus käynyt, mutta ongelma ei yleensä ole ollut kovin pitkäaikainen. Taantuma on hoitanut tilanteen. Näin käy nytkin, oraakkeli väitti. Jätä vain tarjoamatta ja odottele hetki, kyllä kohta on taas tavaraa tarjolla.
Menin takaisin suunnittelupöydän ääreen ja sanoin pojille, että jätetään tarjoamatta. Taantuma hoitaa. Sinne ne jäivät seisomaan ja tuijottamaan perääni, kun hyppäsin autoon ja suuntasin takaisin mökille. Pilkkireiän luona termospullo piti mukavan vinkaisun samalla, kun mukava tuoksu tulvahti korkin alta sieraimiin.
