Vaasalainen projektilaatupäällikkö Miina Korpilähde halusi täydentää tietämystään ja on lähtenyt opiskelemaan sähköalaa Vaasan ammattikorkeakoulussa. Toisena syynä uuden opiskeluun oli, että monissa alueen yrityksissä rekrytointivaatimuksena on insinöörin tutkinto.
Miina Korpilähde, 40, opiskeli vuonna 1998 Vaasan ammattikorkeakoulussa elektroniikkaa ja informaatiotekniikkaa puolitoista vuotta ja oli kesätöissä Elcoteq oyj:ssä ja kolme kuukautta vaihto-oppilaana Harkovan yliopistossa Ukrainassa. Vuonna 2000 hän siirtyi Vaasan yliopistoon opiskelemaan tuotantotaloutta ja valmistui vuonna 2004 kauppatieteiden maisteriksi.
Jo opiskeluaikana vuodesta 2001 lähtien Korpilähde työskenteli täysipäiväisenä elektroniikan ostajana ja muissa tehtävissä Elcoteqissä ja sen jälkeen Enics oy:ssä eri tehtävissä aina vuoteen 2008 asti. Sen jälkeen hän toimi hankintapäällikkönä tuuliturbiineita suunnitelleessa Mervento oy:ssä. Nykyisin hän työskentelee nykyään Vamp oy:ssä.
– Vastaan Vamp oy:ssä uusien tuotteiden laadusta ja uusien ja olemassa olevien tuotteiden osalta uusien tuotantolinjojen kvalifioinnista eri tehtailla Euroopassa ja Aasiassa, hän kertoo.
”Haluan pysyä alalla ja tietää enemmän”
Vuonna 2016 Korpilähde aloitti sähköalan aikuisopiskelun Vaasan ammattikorkeakoulussa.
– Vaasan alueella on paljon sähkön tuotantoon ja jakeluun liittyvää teollisuutta. Haluan pysyä alalla ja tietää sähköverkosta ja sen toiminnasta ja suojauksesta enemmän, kun aiemmin olen ollut enemmän hankinta-, laatu- ja projektipuolella. Lisäksi moneen työpaikkaan perusvaatimuksena on insinöörin tutkinto, hän perustelee.
Opiskelu kestää vuoteen 2020, kuten muillakin eli ajallisesti Korpilähde ei saa hyvitystä aiemmista opinnoistaan, kun iltaisin ei kaikkia kursseja järjestetä.
– 60 opintopistettä sain laskettua hyväkseni ja teen sitten vaan hieman vähemmän kuin muut. Vapaavalintaiset aineet olen voinut jättää, mutta sähköön liittyvät ammattiaineet on pakko suorittaa, hän kertoo.
Lauantaisin opiskellaan koko päivä
Korpilähteellä on koulua perjantaina puolesta päivästä eteenpäin ja lauantaina klo 8-16. Viikkotuntimäärät vaihtelevat eri opiskelujaksoista riippuen. Jos on työkiireitä, normaaleille luentotunneille ei tarvitse mennä, mutta laboratorioharjoitukset ovat pakollisia.
– Kerran syksyllä ja kerran keväällä on tehoviikko, jolloin koulua voi olla joka päivä viikon aikana. Silloin ne työtunnit on kuitenkin tehtävä sisään, sillä opiskelen omalla ajallani, Korpilähde kertoo.
Hänen työnsä kattaa kaikki harjoittelujaksot eikä hänen siksi tarvitse enää erikseen hakeutua harjoitteluun.
– Toivon, että tästä yrityksestä löytyy sopiva lopputyöaihe ja uskonkin, että löytyy.
Hän arvelee nauraen, että ainakaan lähitulevaisuudessa ei ole mahdollisuutta ja lupaa jatko-opiskeluun, varsinkin jos siitä kysytään perheen mielipidettä. Perheessä kun on kolme alaikäistä lasta ja silloin tällöin molemmille vanhemmille tulee vielä pitkäkestoisia työmatkoja. Työmatkojen takia hän jää joskus vastaavasti opiskelussa jälkeen, kun ei pääse kurssien kokeisiin varsinaisina koepäivinä, vaan joutuu suorittamaan niitä uusintakoepäivinä.
Ari Uusitalo, teksti
Satu Aaltonen, kuva
