Tarjouslaskenta on yksi sähköurakan tärkeimmistä työvaiheista, joka on pakko opetella ja osata ja jota täytyy myös ylläpitää.
Yksinkertaisimmista pientalojen tarvikelaskelmista alkaen voi todeta, että toteutuksessa käytettävien sähkönimikkeiden kokonaismäärä ei ainakaan ole vähenemässä urakkalaskelmissa. Esimerkiksi viime aikoina paljon julkisuutta saanut sähkön vuorokausihintavaihtelu sekä yhteiskunnan nopea sähköistyminen aiheuttavat jo tällä hetkellä ennennäkemättömän nopeita ja uusia tuotetarpeita älykkäälle energianohjaukselle.
Tarjouslaskennan rutiinityötä helpottavia ohjelmistotuotteita löytyy markkinoilta useita, ja lukumäärä on ollut viime vuosina kasvussa. Millaisia ne sitten ovat?
Käytännössä varsinaiset laskentatyökalut ovat ohjelmissa käytettävissä erillisenä sovelluksena, joka on vain osa huomattavasti laajempaa ERP-toiminnanohjaustyökalujen (enterprice resource planning) kokonaisuutta. Siihen kuuluvat kaikki yritysten johtamiseen tarvittavat ydinliiketoimintaprosessit, kuten taloushallinto, henkilöstöhallinto, tuotanto, projektinhallinta, toimitusketjut, palvelut ja hankinnat.
Sovellusten päätehtävänä on helpottaa urakoitsijan tarjouslaskennan rutiinitehtäviä sekä vähentää laskenta- ja käsittelyvirheiden mahdollisuutta. Aputoiminnoista huolimatta laskentatyö pitää tehdä aina järjestelmällisesti ja noudattaa yrityskohtaisia sääntöjä sekä yleistä huolellisuutta.
Muista huomioida kaikki urakan osa-alueet
Lähtökohtaisesti kaikki urakkaohjelmassa, urakkarajaliitteessä, sähkötyöselostuksessa sekä pohjakuvissa sähköurakkaan kuuluvat osa-alueet tulee huomioida laskelmissa. Kustannusten määrittely on käytännössä rakentamiseen tarvittavien tarvike- ja työmäärien (massojen) selvittämistä ja näistä selvästi helpompi ja suoraviivaisempi tehtävä on tarvikkeiden osuus.
Toimintatapoja on luonnollisesti laskija- ja yrityskohtaisesti useita, mutta useimmiten laskentatyö aloitetaan suurimmista massoista (tikashyllyt, valaisinripustuskiskot ja johtokanavat), jonka jälkeen luontevinta on siirtyä tarkastelemaan esimerkiksi pienempiä kojeita lajeittain, kerroksittain tai alueittain (valaisimet, pistorasiat, datapisteet). Vaihtoehtoisesti tarvike- ja työmäärät voidaan myös kerätä kätevästi esimerkiksi valmiista kaksi- tai kolmiulotteisista sähkösuunnitelmista tai suoraan sisä- ja ulkotilojen pohjapiirustuksista.
Tunnetuimmat sähköurakan massoitteluominaisuuksia hyödyntävät suunnitteluohjelmistot ovat Cadmatic Electrical sekä MagiCAD Electrical sekä pelkästään massoitteluun keskittyvä JCAD Sähkö Määrät, jolla tarvike- ja työmäärät voidaan laskea nopeasti samalla kertaa hyödyntämällä Sähköinfo oy:n ylläpitämää Tarjouslaskennan pakettirekisteri -tietokantaa.
Tarjouslaskennan pakettirekisteri -tietokantaa on rakennettu jo 1980-luvulta alkaen. Tietokannan perusajatuksena on helpottaa sähköurakan tarjouslaskentaa kattavan aineiston avulla, jolla laskija saa nopeasti käyttöönsä ajantasaiset voimassa olevan sähköistysalan urakkahinnoittelun mukaiset asennustöiden yksikköhinnat sekä esimerkit niissä tarvittavista päätuotteista ja pientarvikkeista.
Huomattavasti haastavampaa tarjouslaskijalle on yksittäisten työvaiheiden työnmäärien arviointi. Esimerkiksi työskentelyolosuhteet eivät oletuksena ole rakennuskohteissa vakioituja sekä työn tuotoksen määrä on tunnetusti sähköasennustoimialan urakkatöiden palkkausjärjestelmässä rajoittamaton, mikä voi toisinaan kannustaa esimerkiksi liialliseen kaapelin käyttöön.
Tulevaisuudessa kilpailukyvyn parantamiseksi ja energiankulutuksen vähentämiseksi tavoitteellisempia olisivat esimerkiksi uudet kannustimet sähköasennusten materiaalimenekin minimoimiseksi. Vastaavasti pakettirekisteriä pyritään kehittämään yhä monipuolisemmaksi laskijoiden tarpeita kuunnellen mm. lisäämällä tietokantaan uusia tuotevastaavuuksia, jotka helpottavat entisestään laskennan kustannusvertailua.
Selväpiirteinen käyttöliittymä on olennaisinta
Sähkömaailma Extra kysyi useilta pakettirekisteriä hyödyntäviltä urakoitsijoilta toiveita ja palautetta ohjelmistojen suunnittelijoille. Vastauksissa korostuivat toive mahdollisimman selväpiirteisistä käyttöliittymistä sekä mahdollisuus kirjautua nopeasti sovellukseen paikasta ja ajasta riippumatta. Luonnollisesti yritysten käyttämien laskentasovellusten valintakriteerinä olivat myös erilaiset liiketoiminnan tarpeet eli keskitytäänkö esimerkiksi itseään toistavien kerros-, pari-, tai rivitalokohteisiin vai joka kerta erilaisten vaativien saneerauskohteiden tarjouslaskentaan.
Lähtökohtaisesti kaikissa sovelluksissa tarjous syötetään pohjadokumentille, johon kerätään tarvittavat tarvikkeet ja työt sekä määritellään laskentasäännöt, toisin sanottuna hinnat ja kate. Kaikille käyttäjille valmiiksi sopivia ratkaisuja ei ole suoraan olemassa ja tarjouslaskennalle on usein omia yrityskohtaisia erityistarpeita. Myös eri toimialoilla on omia sääntöjä ja normeja (mm. automaatio, eristys, LVI-, sähkö-, kylmä-, teräs-, rakennus- ja maanrakennusala) sekä luonnollisesti sovellusta käyttävillä tarjouslaskijoilla sekä ohjelmien suunnittelijoilla ongelmanratkaisuun on usein omia henkilökohtaisia mieltymyksiä ja toimintatapoja.
Käytännössä kaikissa sovelluksissa tarjouslaskennan aloittamiseen oleelliset toimittajien ajantasaiset OVT-hinnastot ja tuotteet päivittyvät kattavasti ja käyttäjän halutessa täysin automaattisesti ohjelmistotoimittajan puolesta. Myös pienimuotoisten tuntityö- ja tarviketarjouksen laatimiseen löytyy useimmiten omia kevyempiä sovelluskohtaisia ratkaisuja.
Eroavaisuuksia löytyi kuitenkin mm. tarjouksen muokattavuudessa, kopiointi- ja käsittelytoiminnoissa, asiakkaiden maksamissa sovelluksien käyttökuluissa sekä ylläpito- ja tukipalveluissa. Valtaosin ohjelmistojen lisenssimaksut koostuvat kiinteästä kuukausihinnasta ja käyttäjämääräkohtaisesta lisämaksusta. Lisäksi veloitushintaan voi vaikuttaa myös asiakkaan liikevaihdon suuruus.
Tukipalveluna uusille käyttäjille ohjelmistotalot järjestävät ennalta sovitun määrän käyttöönottoon kuuluvia koulutuspäiviä sekä tarpeen mukaan järjestävät myös lisäkoulutusta, jossa käydään läpi mm. asiakkaiden esittämiä kysymyksiä sekä ratkotaan vastaan tulleita ongelmia. Tulevista uusista sekä nykyisistä ominaisuuksista järjestetään joko julkisia tai asiakaskohtaisia webinaareja.
Käyttäjien valintakriteereissä painottuivat myös tarjouslaskentasovelluksen integraatiot ja toimivuus yrityksen muiden järjestelmien kanssa. Tärkeimpänä korostuivat käytettävä aika ts. kuinka nopeasti tarjouslaskentaa usein työssään tarvitseva urakoitsija oppii hyödyntämään sovelluksen tarjoamat mahdollisuudet ja toiminalliset ominaisuudet sekä onko sovellukseen kirjautuminen vaivatonta ajasta ja paikasta riippumatta.
Ohjelmistotalojen kilpailu tulee jatkossa varmasti kiristymään ja toisaalta yritysfuusioitakin voi aina tapahtua, mutta huolimatta viime vuosien toiminnanohjausohjelmistojen ja niiden laskentasovellusten nopeasta kehityksestä, kysely paljasti, että edelleen eniten käytetyin sovellus on käyttäjien omatekoiset Microsoft Excel -laskentataulukot, joita käytetään useimmiten tukena ja samanaikaisesti varsinaisten tarjouslaskentasovellusten kanssa.
Tilanne ei välttämättä ole huono laskentatyötä tekevien urakoitsijoiden kannalta, sillä markkinatilanne pitää sovellusten käyttökustannukset maltillisena ja jatkossa erilaisiin käyttäjätarpeisiin löytyy enemmän valinnanvaraa.
Pakettirekisteriä hyödyntävät tarjouslaskentaohjelmat
Tällä hetkellä markkinoilta löytyy seitsemän ohjelmistoyritystä, joiden sovelluksilla on mahdollista hyödyntää Tarjouslaskennan pakettirekisteriä sekä syöttösivuja, jotka mahdollistavat niin sanotun tehomassoittelun.
Tietokannan tiedot siirtyvät ja päivittyvät suoraan sähköisen API-rajapinnan kautta Aavaohjelmistot oy:n, Admicom Finland oy:n, Ecom oy:n, Evelia oy:n, Mercus Software oy:n, Pajadata oy:n sekä Visma Software oy:n tarjouslaskentasovelluksiin, jolloin käyttäjien ei halutessaan tarvitse huolehtia lainkaan tietokannan päivityksistä.
Aava Ohjelmistot Oy on perustettu vuonna 2008. Yritys on erikoistunut joustavien toiminnanohjaustajärjestelmien määrittelyyn ja asiakaskohtaiseen liiketoiminnan mukaan muuttuvien toimintojen räätälöintiin. Sähköurakointiin tarjouslaskentasovellus on käytettävissä selainpohjaisen Aava Platform -järjestelmän kautta.
Admicom Finland Oy on perustettu vuonna 2004. Toimialakohtaisesti räätälöitävän tarjouslaskentasovelluksen voi halutessaan hankkia joko laajaan Adminet -ohjelmistoon tai kevyempään Adminet Lite -ohjelmistoversioon. Adminet on täysin selainpohjainen ohjelmisto sekä modulaarisesti rakennettu, jolloin haluttu kokonaisjärjestelmä voidaan räätälöidä moduuleittain asiakaskohtaisesti.
Ecom Oy on perustettu vuonna 1995. Nykyisin yritys kuuluu Accountor-konserniin. Ecom tarjoaa ohjelmistokokonaisuudet eri kokoisille sähkö- LVI- ja rakennusalan yrityksille. Ohjelmistoista löydät tarvike- tarjouslaskentatyökalun, sekä pakettirekisterituen.
Evelia Oy on perustettu vuonna 2018. Pakettirekisteri-tietokantaa hyödynnetään Evelia Prossa (tarjouslaskenta laaja). Ohjelmistossa on käytössä suppea tarjouslaskenta, joka soveltuu esimerkiksi pienimuotoisten tuntityö- ja tarviketarjouksien laatimiseen.
Mercus Software Oy Ltd on perustettu vuonna 2000. Yrityksen Broker Estimate (BE) -ohjelma yhdistää projektinhallinnan ja tarjouslaskennan Broker Site Manager (BSM) -työohjausjärjestelmään. Yhdistelmä sopii yrityksen mukaan erityisesti vaativien saneerauskohteiden laskentatarpeisiin.
Pajadata Oy on perustettu vuonna 1994, vuodesta 2009 lähtien yritys on kuulunut Hantverkdata-konserniin. Tarjouslaskenta on saatavana integroituna sovelluksena Xpaja-ohjelmistoon sekä suppeana että laajana versiona. Laajaa versiota käytetään urakkalaskennassa versiossa hyödyntäen pakettirekisteritietokantaa, kun taas suppea tarjouslaskenta soveltuu pienimuotoiseen tarvike- ja tuntihintalaskemiseen, jossa työn osuus arvioidaan kokemusperäisesti. Jatkossa tarjouslaskentasovellusta ollaan integroimassa myös yrityksen uudempaan Entré-toiminnanohjausohjelmistoon.
Visma-konserni on perustettu vuonna 1996 ja nykyään se on yksi Euroopan johtavista ohjelmistotaloista. Suomessa Visma koostuu useista pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Tarjouslaskennan pakettirekisteri on käytössä Visma Softaware Oy:n (ent. Liinos Oy) Visma L7 -toiminnanohjaussovelluksessa.
Yritysten liikevaihtovertailu
Liikevaihto miljoonaa euroa, tilikauden tulos tuhatta euroa ja henkilöstö 12/2021.
| Yritys | Liikevaihto | Tulos | Henkilöstö |
| Aava Ohjelmistot Oy | 1,1 | 24 | 11 |
| Admicom Finland Oy | 21,4 | 8 165 | 152 |
| Ecom Oy | 4,1 | -2 | 24 |
| Evelia Oy | 1 | 193 | 7 |
| Oy Mercus Software Ltd | 1,5 | 17 | 17 |
| Pajadata Oy | 3,4 | 267 | 29 |
| Visma Software Oy | 44,1 | 257 | 231 |
Antti Kivioja, teksti
Kirjoittaja on Sähköinfo oy:n tuotepäällikkö.
