Sähköturvallisuuden suositusryhmä on antanut vastauksia sähköalan standardien tulkintakysymyksiin jo lähes 30 vuotta.
Sähköturvallisuuden suositusryhmään kuuluu kymmenen sähköalan standardeihin erikoistunutta asiantuntijaa sähköalan eri järjestöistä. Sähköalan ammattilaiset voivat kysyä ryhmältä veloituksetta vastauksia mihin tahansa sähköasennusalan standardeihin liittyviin kysymyksiin.
Tällä vuosikymmenellä ryhmä on antanut 53 suositusta. Näistä lähes kolmasosa käsittelee aurinkosähköjärjestelmien asennuksia ja sähköajoneuvon latausta. Myös maadoituksesta ja potentiaalintasauksesta, sähkökeskusten asennuksista, jännitetöistä, vikavirtasuojauksesta ja kosteiden tilojen sähköasennuksista on annettu useita suosituksia. Vuosittain annettujen suositusten määrä on vaihdellut parista aina pariinkymmeneen.
”Aina, kun standardeihin tulee isompia muutoksia, kysymyksiä tulee enemmän”, ryhmään kuuluva Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n tekninen johtaja Esa Tiainen kertoo.
Kysymyksiin vastaaminen ei ole edellyttänyt läheskään aina standardien varsinaista tulkintaa, vaan vastaus on saattanut löytyä esimerkiksi useiden standardien eri kohdista. Selkokielisten vastausten antaminen palvelee kuitenkin koko alaa, kun standardeihin erikoistuneet asiantuntijat voivat etsiä vastaukset kaikkien muiden puolesta. Tähän saakka kaikkiin esitettyihin kysymyksiin on löydetty vastaukset.
”Usein kysymyksen vastauksen löytää standardista lähes suoraan, mutta vuosien varrella meille on tullut paljon myös monimutkaisempia kysymyksiä, joita on ollut mielenkiintoista pohtia yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa.”
Standardit eivät ole lakeja
Suositusryhmä perustettiin vuonna 1995 Sähköturvallisuuslautakunnan nimellä. Samaan aikaan sähköasennusten teossa Suomessa ryhdyttiin soveltamaan standardeja kansallisten sähköturvallisuusmääräysten sijaan.
”Sähkötarkastuskeskus vastasi vuoteen 1995 saakka sähköturvallisuusmääräysten tulkintakysymyksistä. Keskuksen toiminnan loputtua esimerkiksi STULissa katsottiin, että tulkintalautakuntaa tarvitaan edelleen, joten alan toimijat perustivat sen yhdessä Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön alle”, Tiainen kertoo.
Ryhmän nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 2001.
”Nimenmuutoksen taustalla oli se, että haluttiin kertoa, että ryhmä ei ole virallinen, lakiin perustuva toimielin, vaan sen ensisijainen tehtävä on edistää hyvää asennus- ja suunnittelutapaa sekä sähkön turvallista käyttöä.”
Ryhmän puheenjohtajana toimii Sähköinsinöörit SIL ry:tä edustava Vesa Linja-aho.
”Ennen standardipohjaista sääntelyä pääperiaate oli, että se, mikä ei ole erikseen sallittua, on kiellettyä. Standardeja sovellettaessa logiikka on päinvastainen: jos jostain asiasta ei ole erikseen mainintaa standardissa, saattaa toteutus vaatia asennusstandardin sähkötekniseen osaamiseen perustuvaa tulkintaa. Vaikka standardit valmistellaan huolellisesti, asiantuntijoiden on mahdotonta tietää etukäteen kaikkia mahdollisia tulkintoja, joita niiden sanamuodoista voidaan tehdä”, Linja-aho kertoo.
”Standardien valmistelijoiden on mahdotonta tietää etukäteen kaikkia tulkintoja.
– Vesa Linja-aho –
Sähköturvallisuuden suositusryhmän ja Paloilmoitinsuositusryhmän vuosien varrella antamat suositukset on julkaistu Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön sivuilla.
Paloilmoitinsuositukset perustuvat lainsäädäntöön
Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön alla toimiva Paloilmoitinsuositusryhmä on antanut paloturvallisuuslaitteiden asennusohjeita vuodesta 2012 alkaen. Suositukset liittyvät paloilmoittimien koko elinkaareen suunnittelusta ja toteutuksesta aina ylläpitoon saakka. Vuosien varrella suosituksia on annettu esimerkiksi hälyttimien kuuluvuuden varmistamisesta, paloilmoittimen elinkaarikirjan käytöstä ja paloilmoittimen laiteasennusten osoitemerkinnöistä.
Paloilmoittimien viralliset asennusperusteet on annettu paloturvallisuuslaitteita koskevassa laissa ja sisäministeriön paloilmoittimia ja automaattisia sammutuslaitteistoja käsittelevässä asetuksessa.
”Lainsäädännössä säädetään laitteistojen hallintaan, toteutuksiin, tarkastuksiin ja ylläpitoon liittyvät velvoitteet ja vastuut, mutta ei oteta suoraan kantaa järjestelmien suunnitteluun tai niissä käytettäviin teknisiin ratkaisuihin”, Paloilmoitinsuositusryhmän sihteerinä toimiva Sähköinfo oy:n tekninen asiantuntija Jyrki Laine kertoo.
Ryhmän jäsenet osallistuvat myös paloilmoittimia ja poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiä käsittelevien ST-ohjeiden laadintaan ja päivittämiseen.
”ST-ohjeistoa käyttämällä täyttyvät paloilmoittimille asetetut toiminnalliset vaatimukset, joista säädetään sisäministeriön asetuksessa. Lainsäädäntöön perustuvan velvoittavuutensa osalta nämä ohjeistot poikkeavatkin muusta ST-materiaalista”, Laine kertoo.
Suositukset päivitetään liitteinä Sähköinfon Severi-palvelussa julkaistavien ST-korttien sähköisiin versioihin ja huomioidaan ohjeiden päivityksessä. Neljä kertaa vuodessa kokoontuva 20-henkinen Paloilmoitinsuositusryhmä koostuu sekä sähkö- ja turvallisuusalojen että pelastusalan ja vakuutustoimialan edustajista.
FAKTA: Suositusryhmän kokoonpano
Sähköturvallisuuden suositusryhmässä ovat edustettuina Energiateollisuus ry, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Sesko ry, Sähköalojen ammattiliitto ry, Sähköinsinöörit SIL ry, Sähköinfo oy, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry, Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry ja Teknologiateollisuus ry.
Mikko Arvinen, teksti
