Mukanaolo standardointityössä auttaa yritystä pysymään ajan tasalla.
Diplomi-insinööri Markku Varsila aloitti Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden standardointijärjestö Seskon ryhmäpäällikkönä helmikuun alussa. Vastuualue kattaa valaisimiin, valonlähteisiin, valaisinkomponentteihin ja valaistustekniikkaan liittyvät standardit sekä suurjänniteasennukset.
Varsila kertoo, että Sesko laatii ja hyväksyy sähkö- ja elektroniikka-alan kansalliset standardit ja edustaa Suomea alan kansainvälisessä IEC-standardointijärjestössä ja vastaavassa eurooppalaisessa CENELEC standardointijärjestössä. Traficom vastaa Suomessa tietoliikennepuolesta ja SFS muiden alojen standardeista.
— Seskon henkilökunta ei itse standardoi mitään, vaan organisoi eri komiteoissa tehtävää työtä. Kansainväliseltä tasolta lausunnolle tuleviin sähköalan standardiehdotuksiin kantaa ottavat Seskon komiteoissa mukana olevien yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja viranomaistahotahojen sähköpuolen asiantuntijoista koostuva joukko – mukana on kaikkiaan noin 500 henkilöä”, Varsila selventää.
— Keskustelujen lopputuloksena on Suomen kannanotto, joka pitää sisällään mahdolliset korjaukset ja täsmennykset standardiluonnoksen tekstiin sekä Suomen senhetkisen valmisteluvaiheen äänestystulos.
Yhteisymmärrys perustana
Varsila selvittää, että standardi on toistuvien ongelmien ratkaisuja esittävä asiakirja, joka perustuu asianomaisten yhteisymmärrykseen ja on tähän tarkoitukseen tunnustetun elimen hyväksymä. Standardit eivät tule ylhäältä annettuina, vaan kukin ala laatii ja hyväksyy omat käytäntönsä.
Varsila on työskennellyt useissa johtavissa valaistusalan yrityksissä tuotekehityksessä ja valaisintehtaan teknisenä johtajana sekä 1990-luvun puolivälin jälkeen eri yrityksissä markkinointi- ja myyntitehtävissä, muun muassa Fagerhultilla, Philipsillä ja Iguzzinilla.
— Moni pitää standardointityötä kankeana, hitaana, byrokraattisena ja ei-ajassa elävänä. Olen kuullut kritiikkiä, että standardit ovat huonoja, joko ali- tai ylimitoitettuja, tai ne asettavat toiminnalle liikaa epätoivottavia vaatimuksia, Varsila toteaa.
— Standardeja voi ja pitääkin kritisoida, sillä teknologiat ja toimintaympäristö muuttuvat ja myös standardien on kehityttävä mukana. Kritisointiin kuuluu kuitenkin vastakysymys: Mitä olet ajatellut tehdä asialle? Koska standardeihin voi vaikuttaa, myös sinun panoksesi voi olla tärkeä, hän jatkaa.
Nyt on valmisteilla valaisimien turvallisuusstandardin EN 60598-1 kymmenes painos. Varsila kertoo, että standardi on alun perin ilmestynyt yli 45 vuotta sitten ja siihen on tehty tai ehdotettu tuona aikana pitkälti toistasataa muutosta ja päivitystä.
Standardin voimassaoloaikana halogeeni- ja pienloistelamput ovat tulleet ja poistuneet markkinoilta, loistelamput ovat poistumassa sekä ledit pääosin korvanneet muut valonlähteet. Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, miksi standardit kehittyvät ajan myötä.
Mahdollisuus vaikuttaa
Markku Varsila muistuttaa, että jokaisella – erityisesti oman alansa asiantuntijoilla – on mahdollisuus vaikuttaa valmisteilla oleviin standardeihin SFS:n avoimessa lausuntopyyntöpalvelussa. Siellä kuka tahansa voi ottaa kantaa ja esittää parannusehdotuksia työn alla olevaan standardiin.
— Seskon sivuilla kerrotaan, mitkä standardiehdotukset ovat kulloinkin lausuntokierroksella. Henkilö voi myös liittyä jäseneksi oman alansa standardien seurantaryhmään, jolloin hän saa tiedot automaattisesti, Varsila opastaa.
Hänen mukaansa vaikutusmahdollisuudet kasvavat, mikäli henkilö hakeutuu jäseneksi oman erikoisalansa standardointikomiteaan. Ne kokoontuvat tyypillisesti 2-4 kertaa vuodessa käsittelemään valmisteilla olevia ehdotuksia.
— Henkilö voidaan myös nimetä edustamaan Suomea standardiluonnosten laatimisesta vastaavaan kansainväliseen työryhmään, jolloin hän pääsee osallistumaan itse standardin tekstin kirjoittamistyöhön. Standardi hyväksytään yleensä useamman lausunto- ja äänestyskierroksen jälkeen, Varsila kertoo.
Adaptiivinen turvavalaistus on valmisteluvaiheessa
Turvavalaistukseen liittyy lukuisia standardeja, joita valaisimen rakenteiden, valaistuksen toiminnan ja koko järjestelmän tulee täyttää. Varsila kertoo, että uusin aihe turvavalaistuksen standardointityössä on
adaptiivinen turvavalaistus, jota koskeva standardi on valmistelun alla.
— Suunnitteilla on tekninen spesifikaatio, jota voidaan luonnehtia esistandardiksi. Kun jonkin teknisen alueen kehitys on nopeaa ja markkinoille kaivataan ohjeistusta, niin asia voidaan ratkaista teknisellä spesifikaatiolla.
Hän kertoo, että standardin mukaiset poistumistievalaistukset perustuvat siihen, että sähkökatkon aikana poistumisvalaistus valaisee ne reitit, joita pitkin tiloista pääsee poistumaan turvallisesti. Poistumisopastevalaisimet osoittavat suunnan, jota kautta tilasta pääsee poistumaan.
— Ratkaisu ei kuitenkaan ota huomioon esimerkiksi sitä, missä päin rakennusta tulipalo on. Se voi hyvinkin riehua korkean toimistotalon alimman kerroksen jossakin päädyssä. Tällöin voi syntyä tilanne, että yläkerrasta poistuvat ihmiset päätyvät umpikujaan sinne, missä palaa, Varsila kuvaa.
Hänen mukaansa markkinoille on ilmaantunut tuotteita ja järjestelmiä, jotka hankkivat tietoa palohälytinjärjestelmästä, valvomosta tai antureilla siitä, ovatko poistumistiet käytössä vai eivätkö ole. Näille ei kuitenkaan ole standardia. Jos joku poistumistie sijaitsee vaikkapa paloalueella siten, että sieltä ei voi poistua, niin adaptiivinen järjestelmä pystyy ohjaamaan poistumisopasteita.
— Esimerkiksi niin, että opastevalaisimessa opastemerkinnän päälle tulee punainen rasti kertomaan, että poistumistie ei ole käytössä. Mahdollista on sekin, että poistumisopasteessa oleva liikkuva nuoli osoittaisi turvallisen poistumissuunnan, Varsila selventää.
Oppilaitosyhteistyölle uutta potkua
Ryhmäpäällikkö Markku Varsila on nimetty myös oppilaitosyhteistyön vastuuhenkilöksi ja siihen tehtävään on varattu puolet hänen työajastaan. Sähköalaa opiskeleville henkilöille halutaan nimittäin antaa yhdenmukaiset tiedot standardeista ja standardoinnista.
— Standardit on hyvä kytkeä osaksi harjoitustehtäviä ja harjoitustöitä. Näin sähkötekniikan opiskelijat oppisivat hahmottamaan, mistä standardeja koskevaa tietoa löytyy ja miten standardeja tulee käyttää, hän sanoo.
Varsilan mukaan standardeja voidaan käsitellä myös yleisellä tasolla, tai esimerkinomaisesti syventyä yksittäiseen standardiin. Kannattaa myös pohtia, miten kukin standardi kytkeytyy sähköalan muihin tuote- ja asennusstandardeihin.
— Esimerkiksi sähkösuunnittelijaksi aikovan henkilön on hyvä olla jo työuransa alussa perillä siitä, mistä hän löytää työssä huomioitavat oleelliset asiat. Voidaan myös pohtia, mitä hyötyä standardityöhön osallistuminen voisi antaa henkilölle itselleen, hänen urakehitykselleen ja työnantajalleen, ja olisiko osallistuminen oikotie asiantuntijan rooliin, Varsila sanoo.
Hän kertoo, että Seskon kanssa oppilaitosyhteistyötä yhdessä kehittävät Sähköteknisen kaupan liitto (STK), Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ja Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), jossa insinöörityössä on käsiteltävä aiheeseen liittyviä standardeja ja niitä on referoitava työn edellyttämässä laajuudessa.
— TAMKista insinööriksi ei voi valmistua ilman, että on tutustunut oman aihealueen standardeihin. Tämä on hyvin käytännönläheistä, sillä standardien käytön osaaminen on työelämässä tarvittava perustaito, Varsila toteaa.
Matti Valli, teksti
Sähkömaailma Extran pääkirjoitus: Minustako standardien laatija?
