SFS 6 000 -standardisarja koskee kaikkia pienjännitesähköasennuksia. Standardisarjan uusi versio SFS 6 000: 2022 koostuu 41 standardista.
Sähköteknisten standardien laatimisesta vastaavan Seskon komitea SK 64 valmisteli pienjännitesähköasennuksia koskevan SFS 6 000 -standardisarjan uudistusta vuoden 2021 alusta lähtien. Uudet standardit julkaistiin 16.8. ja 23.8.2022.
Uusittu standardisarja koostuu 41 yksittäisestä standardista, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Standardit kootaan yhdeksi SFS-käsikirjaksi 600 Pienjännitesähköasennukset. Standardin uudistuskomitean puheenjohtajana toimivan Sähköinfo oy:n teknisen johtajan Esa Tiaisen mukaan kirjan odotetaan ilmestyvän loka-marraskuussa.
Tiaisen mukaan lausuntokierroksella erityisesti kaapeleiden paloturvallisuutta, sähköautojen latausta ja aurinkosähköjärjestelmien asennusta koskevista määräyksistä heräsi mukavasti keskustelua, mutta kaikista muutoksista päästiin helposti yhteisymmärrykseen.
– Standardin valmistelutoimikuntaan kuului parikymmentä henkeä. Me STULin asiantuntijat edustimme urakoitsijoita, minkä lisäksi toimikuntaan kuului tarkastajien, viranomaisen ja laitevalmistajien ja maahantuojien edustajia, Tiainen kertoo.
Kansainvälisiin esikuvastandardeihin perustuva SFS 6 000 -standardi päivitetään viiden vuoden välein. Edellisellä kerralla, vuonna 2017, standardiin tuli merkittävä muutos vikavirtasuojauksen lisäämisestä asuntojen valaistusryhmille. Tällä kertaa valokaarivioista johtuvia sähköpaloja ehkäisevän valokaarivikasuojan (AFDD, arc fault detection device) käytön laajentamisesta käytiin perusteellinen keskustelu, mutta yhteisen harkinnan jälkeen uudet valokaarivikasuojausta koskevat kohdat päätettiin lisätä standardiin ei-velvoittavina suosituksina.
Standardin uudessa versiossa suosituksena on, että suoja lisätään esimerkiksi nukkumiseen käytettäviin tiloihin, helposti syttyvän materiaalin varastotiloihin ja puurakennuksiin.
Potentiaalintasaus aurinkopaneeleille
Painetun standardikirjan sivuista 27 varattiin aurinkosähköjärjestelmiä koskeville vaatimuksille, kun edellisessä versiossa näille riitti seitsemän sivua vähemmän. Täsmennyksiä tuli siis runsaasti.
Standardin ilmestymisestä lähtien aurinkosähköjärjestelmät tulee varustaa potentiaalintasauksella. Mikäli paneeliston jännite on yli 60 V, eikä sitä ole liitetty salamasuojausjärjestelmään, tulee potentiaalintasaus toteuttaa poikkipinnaltaan vähintään 6 mm2 kuparijohtimella.
Järjestelmissä käytettävät liittimet määritellään entistä tarkemmin. Tasasähköosan liittimien on oltava samaa tyyppiä ja niiden tulee olla käyttöympäristöön tarkoitettuja tuoteturvallisuusstandardi SFS-EN 62852:n mukaisesti. Yhdessä liitoksessa ei saa käyttää eri valmistajien tuotteita.
Myös aurinkosähköjärjestelmän ylivirtasuojausta ja invertterin erotusmahdollisuuksia koskevia määräyksiä täsmennettiin. Järjestelmän käyttöönottotarkastuksen olosuhteet ja mittaustulokset tulee kirjata jatkossa aiempaa tarkemmin tarkastuspöytäkirjaan.
Induktiivinen lataus mukaan standardiin
Sähköajoneuvojen latauspisteiden asennusvaatimukset päivitettiin vastaamaan eurooppalaisia esikuvastandardeja. IEC-standardeista otettiin mukaan myös sähköautojen induktiivista latausta koskevia vaatimuksia, sillä mahdollisuus hitaaseen langattomaan lataukseen on tarjolla jo useisiin sähköautomalleihin.
Langattomia latausratkaisuja suunniteltaessa erityisesti sähkömagneettisten häiriöiden välttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Olennaisempi muutos koskee latauspisteiden vikavirtasuojausta. Jatkossa tasasähkövikavirran 6 mA tunnistimen tulee täyttää IEC:n tuotestandardi 62955:n vaatimukset. Lisäksi standardiin tuli joitakin latauspisteiden kuormanhallintaa koskevia muutoksia. Myös latauspisteiden käyttöönottotarkastusvaatimuksia täsmennettiin.
Sähkövarastoille oma luku standardiin
SFS 6000 -standardisarjaa täydennettiin sähkövarastoja ja kiinteistöihin asennettuja akustoja koskevalla luvulla.
– Sähkövarastot yleistyvät vauhdilla, joten nämä asennusohjeet ja vaatimukset tulevat varmasti tarpeeseen, Tiainen sanoo.
Standardin uusi versio edellyttää, että Jatkossa akustot varustetaan ylilatauksen estolla, automaattisella hätäpoiskytkennällä, ylivirta- ja oikosulkusuojauksella sekä yli- ja alijännitesuojilla. Lisäksi asennuksessa tulee ottaa huomioon esimerkiksi asennusympäristön lämpötilaolosuhteet ja akuston ylikuumenemisriski.
Tiukennuksia paloturvallisuuteen
Halogeenittomina kaapeleina tunnettavien Dca-kaapeleiden käyttöä on suositeltu tähän saakka maanalaisissa tiloissa sekä esimerkiksi kauppakeskuksissa, hotelleissa ja kouluissa. Standardin uudistuksen myötä nämä suositukset muuttuvat vaatimuksiksi.
Kaapeleiden kuormitettavuutta, johtimien resistanssia, uloskäytävien kaapelointia ja johtojärjestelmin kotelointia koskevia täsmennyksiä tehtiin standardin moniin eri kohtiin. Lisäksi standardissa todetaan nykyistä selkeämmin, että kaapeleita ei saa asentaa lämpöeristeiden sisään lyhyitä läpivientejä lukuun ottamatta.
Myös ylivirta- ja ylijännitesuojausta ja maadoitusta koskevia vaatimuksia täsmennettiin. Jatkossa Ylijännitesuojaus tulee toteuttaa kaikkiin rakennuksiin, joihin on tehty salamasuojaus.
Muutokset tutuiksi kursseilla
Sähköinfo oy järjestää standardin muutoksia käsittelevän kurssikiertueen syksyn aikana kymmenellä eri paikkakunnalla. Tilaisuudet käynnistyvät 6.9. Oulusta. Kursseille voi osallistua myös Teamsin välityksellä paikkakunnasta riippumatta. Erillinen webinaari muutoksista järjestetään 2.11.
”Standardin muutokset ovat pääasiassa pieniä, mutta niihin voi liittyä paljon käytännön asennuksiin liittyviä kysymyksiä.
Esa Tiaisen mukaan kurssien pääpaino halutaan pitää tällä kertaa lähikoulutustilaisuuksissa, jotta asioista olisi mahdollisimman helppo keskustella osallistujien kesken, ja jotta tilaisuuksissa voidaan syventyä tarkemmin osallistujia kiinnostaviin standardin muutoskohtiin.
– Standardin muutokset ovat pääasiassa pieniä, mutta niihin voi liittyä paljon käytännön asennuksiin liittyviä kysymyksiä, Tiainen sanoo.
Standardin uudistus tuo runsaasti päivitystarpeita ST-kortistoon ja Sähköinfon kirjoihin ja verkkokursseihin. Tiaisen mukaan periaatteena on, että päivitykset aloitetaan niistä laajalevikkisimmistä julkaisuista, mihin tulee eniten olennaisia muutoksia.
Tavoitteena on, että muutokset saadaan päivitettyä kaikkiin aineistoihin vuoden loppuun tai ensi vuoden alkuun mennessä. Tiainen tulee päivittämään myös kirjoittamansa, rakennusten sähköasennuksia käsittelevän D1-käsikirjan loppuvuoden aikana.
Poimintoja standardin muutoksista
– Uusia vaatimuksia PoE-asennuksille.
– O-luokan pistorasioita ei saa asentaa lisää.
– Liesivahti tai vastaava suojalaite pakolliseksi seniori- ja palveluasuntoihin.
– Täsmennyksiä kylpy- ja suihkutilojen valaisinasennuksiin.
– Täsmennyksiä kiukaiden etäohjaukseen.
– Tarkennuksia lääkintätilojen kaapelointiin, lisäpotentiaalintasaukseen ja pistorasioiden ryhmittelyyn.
– Maallikon liitettäväksi tarkoitetun valaisimen liittämiseen on asennettava aina valaisinpistorasia.
Mikko Arvinen, teksti
Sähköinfon SFS 6 000 – Pienjännitesähköasennukset uudistuu -kurssi
