Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat edelleen vuoden 2024 aikana. Puhtaan sähkön osuus oli 95 % tuotetusta sähköstä, ilmenee Energiateollisuus ry:n sähkön vuositilastoista.
Päästöt ovat vähentyneet noin kymmenesosaan vuoden 2010 tasosta. Vuodesta 2018 lähtien päästöjen vähenemä on edennyt hyvin tasaisesti kohti nykyistä, alhaista tasoa.
Sähköntuotannon päästöt olivat 1,9 Mt hiilidioksidia. Sitä voi verrata esimerkiksi tieliikenteen (lähes 9 Mt), teollisuuden (10 Mt) tai maatalouden (6 Mt) kasvihuonekaasupäästöihin.
”Olimme takavuosina merkittävä päästöjen lähde, mutta nyt roolimme on muuttunut päästöjen vähentämisen mahdollistajaksi. Odotamme, että sähkön päästöt jatkavat laskuaan tänäkin vuonna. Päästöttömällä sähköllä saadaan muutkin sektorit puhtaiksi, ja uusia investointeja Suomeen”, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa.
Ydinvoima on edelleen suurin tuotantomuodoista
Vuonna 2024 Suomessa käytettiin sähköä yhteensä 83 terawattituntia, jossa oli kasvua kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Edullinen hinta, datakeskukset ja sähkökattilat nostivat sähkön kulutusta, mutta teollisuudessa kulutus väheni.
Suurin tuotantomuoto oli edelleen ydinvoima, jolla tuotettiin 38 prosenttia sähköstä. Tuulivoima ohitti ensimmäistä kertaa vesivoiman toiseksi suurimpana tuotantomuotona. Tuulella tuotettiin 24 prosenttia sähköstä, vedellä vastaavasti 17 prosenttia.
Tuotantomuotojen häntäpäässä tapahtui myös muutoksia. Aurinkovoiman osuus kohosi lähes puoleentoista prosenttiin. Fossiilisten polttoaineiden käyttö jäi vähäiseksi. Kaasulla, hiilellä ja öljyllä tuotettiin yhteensä 2,6 prosenttia sähköstä, lähinnä kylmimpinä pakkaspäivinä lämmöntuotannon sivutuotteena.
Sähköntuotannossa tehtiin uusia ennätyksiä vuoden 2024 aikana. Sähköntuotannon ennätys 14 369 megawattia syntyi tammikuun 26. päivän aikana. Tuulivoiman tuotantoennätys 6 922 megawattia kirjattiin marraskuun 20. ja aurinkovoiman 783 megawattia kesäkuun 27. päivä.
Ydinvoiman tuotanto väheni verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2023 ydinvoimalla tuotettiin 42 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä, viime vuonna 39 prosenttia. Lasku johtuu pääosin pitkistä vuosihuolloista. Toinen taustatekijä oli halpa sähkö, ydinvoimaa ei ajettu täydellä teholla koko vuotta.
”Sähköntuotannon painopisteen muutos kaupungeista rannikoille on iso muutos, joka koettelee siirtokapasiteetin rajoja ja samalla tekee osasta kuntayhtiöistä yhä leimallisemmin infra- ja lämpöyhtiöitä”, Jukka Leskelä sanoo.
Sähkön nettotuonti lisääntyi edellisvuodesta
Sähkön nettotuonti lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta on edelleen merkittävästi alemmalla tasolla kuin energiakriisiä edeltävinä aikoina. Nettotuonnin osuus oli 3,8 prosenttia vuonna 2024 kulutetusta sähköstä. Sähköä liikkui rajojen yli vähemmän kuin edellisenä vuotena. Tuonti väheni 10 prosenttia ja vienti 30 prosenttia.
”Sääriippuvaisen tuotannon kasvaessa siirtoyhteydet naapurimaihin tulevat yhä tärkeämmiksi, joten Estlink 2 -kaapelin katkaisu on hyvin vakava asia erityisesti Viron, mutta myös oman sähköjärjestelmämme kannalta”, Jukka Leskelä toteaa.
Hän huomauttaa, että sähköverkkoinvestointien rooli korostuu kokonaisuudessaan lähivuosina.
”Verkkoinvestoinnit ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan paitsi kaupunkien sähkönkäyttäjien, myös vihreän siirtymän mahdollistamien investointien näkökulmasta.”
”Muuten järjestelmämme on erinomaisessa kunnossa, ja tuotantoa saadaan nopeasti lisää, kunhan tulee kysyntää. Energiajärjestelmänsä puolesta tulevan talouskasvun eväät ovat kunnossa”, Leskelä kertoo.
