Tammikuussa pidettyjen Verkostopäivien monipuolisessa ohjelmassa käsiteltiin erityisesti sähkönjakelun monopoliasemaa.
Tallinnassa pidetyt Verkostopäivät keräsi Sokos Hotel Viruun kahdeksi päiväksi noin 60 verkonrakennuksen ja siihen läheisesti liittyvien alojen ammattilaista.
Valor Partners oy:n Senior Advisor Aappo Kontun vetämässä paneelissa keskusteltiin sähkönjakelun monopoliaseman hyödyistä ja haitoista. Elenia oy:n hankinta- ja rakennuttamisjohtaja Jarkko Kohtalan mukaan monopolin ansiosta sähköverkkoinfra on suhteellisen hyvässä kunnossa verrattuna tie- ja vesiverkostoon.
– Monopoli on myös tuonut elinvoimaisuutta ja mahdollisuuden työskennellä maaseudullakin. Heikkoutena on se, että asiakkuutta ei ole saatu mukaan toimintaan.
Savon voima oy:n entinen toimitusjohtaja Timo Pylvänen pohti, pitäisikö suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden ostaa kaikki myyntiin tulevat verkkoyhtiöt ja muodostaa niistä suurempia kokonaisuuksia, jolloin jäisi 3 – 5 verkkoyhtiötä.
– Vaikka siirtohinnat nousisivat, saisi ainakin varmuudella eläkkeen.
Elvera oy:n toimitusjohtaja Arto Niemisen mukaan verkkojen rakentamista voitaisiin tehostaa myös tilaajan toimilla.
– Jos laitettaisiin tele-, sähkö-, valokuitu- ja vesiverkkojen sekä kaukolämpöverkkojen liiketoimintaa yhteen tilaajan puolelta, saataisiin synergiaetuja korjauksiin, Nieminen sanoi.
Ilmastonmuutos edellyttää jatkuvaa varautumista
Ilmatieteen laitoksen yhteyspäällikkö Heidi Rauhala tarkasteli myrskyn aiheuttamien sähkökatkojen ennustamista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia säähän. Rauhalan mukaan tulevina vuosina Suomessa joudutaan varautumaan etenkin lisääntyneisiin tulviin ja helteisiin.
– Talvella sataa selvästi nykyistä enemmän ja aurinkoa nähdään harvemmin. Kesällä keskimääräinen sademäärä ei muutu paljon, mutta rankkasateiden arvioidaan voimistuvan.
Lämpötila nousee kaikkina vuodenaikoina, talvella kuitenkin enemmän kuin kesällä. Kesällä kaikkein korkeimmat mitattavat lämpötilat kohoavat lähes samaa tahtia kuin keskilämpötilatkin.
– Keskimääräiset tuulen voimakkuudet pysyvät likimain ennallaan. Voimakkaimpien tuulten osalta muutos on epävarma, Rauhala sanoi.
Vuosien välinen vaihtelu säilyy, jolloin edelleen voi tulla koleita kesiä ja toisaalta kylmiä talvia, mutta tilastollisesti niitä on kuitenkin vähemmän kuin ennen.
– Muutosten voimakkuuden sanelevat kasvihuonekaasupäästöt, Rauhala huomautti.
Hätätyökin lasketaan työajan enimmäismääriin
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n lakimies Sari Rissanen kertoi, että vuoden alussa voimaan tulleessa uudessa työaikalaissa säädetään työajan enimmäismäärästä ja vanhat ylityökiintiöt poistuvat.
– Enimmäismäärään lasketaan kaikki tehdyt työtunnit – olivatpa ne säännöllistä työaikaa, lisä-, yli- tai hätätyötä – ja aloittamis- ja lopettamistyötunnit, Rissanen selvitti.
Hän muistutti, että työnantaja saa teettää ylityötä vanhan työaikalain ylityösääntöjen mukaan vielä vuoden 2020 loppuun asti, mutta viimeistään uuteen työajan enimmäismäärän seurantaan on siirryttävä 1.1.2021.
Uuden lain mukaan työnantaja ja työntekijä saavat sopia myös ns. joustotyöajasta töissä, joissa vähintään puolet työajan sijoittamisesta ja työntekopaikasta on työntekijän päätettävissä. Liukuvan työajan järjestämiseen on myös tullut sekä joustoja että rajoitteita ja lakiin on lisätty työaikapankkia koskevat säännökset.
Ari Uusitalo, teksti ja kuvat
