40 kilowatin tehoisen Zero DS:n ominaisuudet riittävät hyvin 600-kuutioisten peruspyörien rinnalle.
Maailman ensimmäiset sähkömoottoripyörät – samoin kuin autotkin – esiteltiin jo 1800-luvun lopulla. Tämän jälkeen maailma on nähnyt lukuisia sähkömopoja ja -skoottereita, mutta uskottavat sähkömoottoripyörät ovat saaneet odottaa vuoroaan näihin päiviin saakka.
Suomeen tehokkaat sähkömoottoripyörät rantautuivat toukokuussa 2016, kun maan suurimpiin moottoripyörämaahantuojiin kuuluva Oy Brandt Ab aloitti Kaliforniassa valmistettavien Zero-sähkömoottoripyörien maahantuonnin.
– Toistaiseksi tämä on vielä satsaus tulevaisuuteen. Yksi pyörä tilattiin heti kun ilmoitimme maahantuonnin aloittamisesta, mutta tässä vaiheessa varsinaisten myyntitavoitteiden sijaan tavoitteenamme on saada ihmiset ymmärtämään, että sähkö on jo todellinen vaihtoehto kaksipyöräisissäkin, Brandtin tuotepäällikkö Keijo Rouvali kertoo.
Sähköinfo testaa
Leppävaaran Sähkötalon motoristit Kimmo Arenius (Sähköinfon tekninen asiantuntija), Mikko Arvinen (toimittaja, jutun kirjoittaja), Harri Tuomi (Sähkötalon huoltomies) sekä Veli- Pekka Vitikka (Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n toimitusjohtaja) pääsivät testaamaan alkukesästä Zeron uutta, 40 kilowatin tehoista DS-sähkömoottoripyörää.
187 kilon painoisen DS:n suorituskyky osoittautui mukavan riittäväksi varsinkin suuremmissa nopeuksissa. Pyörän 0-100 km/h kiihtyvyydeksi luvataan 5,2 sekuntia, mutta perstuntumalla todellinen luku tuntui olevan lähempänä kuutta sekuntia. Moottoripyörämaailmassa tämä ei ole mikään ihmeellinen suoritus, mutta vastaavasti pyörä kiihtyy hienosti, ehkä noin kolmessa sekunnissa, kahdeksastakympistä 120 km/h nopeuteen.
Moottoritienopeuksissa katteettomalla pyörällä jaksaa ajaa muutaman kymmenen kilometriä, mutta käytännössä tämä ei ole ongelma, sillä 120 km/h nopeus vaatii pyörältä niin paljon tehoa, että maantieajoon luvattu 113 kilometrin käyttösäde tippuu puoleen tai allekin.
Vastaavasti kaupunkiajossa DS:lle luvataan parhaimmillaan jopa 237 kilometrin toimintasäde. Zeron katupyörä SR on varustettu samalla 13,0 kWh akulla kuin katuenduromainen DS, mutta paremman ilmanvastuskertoimen ansiosta katupyörän akku riittää maantiellä 130 kilometrin ajoon.
Akun varaustilan ja jäljellä olevat ajokilometrit näkee hyvin selkeästä mittaristosta. Koeajolenkillä ajotavan mukaan jäljellä olevat ajokilometrit arvioiva mittari piti hyvin paikkaansa, eikä akun varaustila pudonnut missään vaiheessa odotettua nopeammin – toisin kuin joidenkin sähköautojen kanssa on joskus käynyt. Latauksen aikana mittaristo näytti vastaavasti luotettavasti akun jäljellä olevan varausajan.
Pientä surinaa ja hurinaa kuuluu
Zeron – ja monien muidenkin sähköajoneuvojen – mukavin piirre on täysin portaaton voimansiirto. Pyörä lähtee höyhenen kevyesti liikkeelle virtakahvaa kääntämällä, ja kun vauhtia tai kiihtyvyyttä haluaa lisää, tulee teho todella tasaisesti käyttöön.
Erityisesti kaupunkiajossa osaa arvostaa DS:n pehmeästi toimivaa hihnavetoa. Hiljaisessa vauhdissa menon tasaisuutta voi parantaa entisestään kytkemällä pyörä tehoja leikkaavalle ekoajoasetukselle, joka leikkaa tehokahvasta kaiken terävyyden pois. Jos liikennevaloissa pääsee paalupaikalle taksin tai Audin viereen, onnistuu sport-asetukselle siirtyminen helposti painamalla peukalolla kahvassa olevaa nappia.
– Pyörä kulkee todellakin tarpeeksi kovaa. Ajosta jäi päällimmäisenä mieleen kaikki hauskuus varsinkin kaupunkiajossa. Kyllä sähköpyörissä on tulevaisuus, itse 1100-kuutioisella Moto Guzzi Californialla ajeleva Kimmo Arenius tuumasi.
Mitenkään täysin äänetön Zero ei ole, vaan ajossa kuuluu kaikenlaista pientä surinaa ja vinkumistakin. Tavallisiin moottoripyöriin verrattuna hiljaisiin ääniin tottuu kuitenkin nopeasti, ja yli 60 km/h nopeuksissa äänet peittyvät tuulen suhinoiden alle. Aivan kaikkia moottoripyörän äänettömyys ja ajamisen äärimmäinen helppous ei kuitenkaan miellytä.
– Kyllä ääni kuuluu minusta moottoripyörään. Tuolla ajaminen oli todella vaivatonta, mutta kaikki moottoripyörällä ajamisen nautinto jäi vastaavasti puuttumaan. Vaikka minä sähköinsinööri olenkin, niin en olisi vielä valmis vaihtamaan sähköpyörään, BMW:n katuendurolla ajeleva Veli-Pekka Vitikka summasi.
Zeron DS- ja DSR-mallit poikkeavat S- ja SR-malleista myös karkeampikuvioisempien renkaiden ja korkeamman ja pehmeämmän jousituksen osalta. D-sarjan mallit sopivat katuenduroista pitäville, mutta asfalttitien mutkissa korkeahko jousitus tuntui korostavan suotta pyörän muutenkin suhteellisen korkeaa painopistettä.
Tiukemmissa jarrutuksissa pehmeähkö etujousitus painui allekirjoittaneen makuun turhan helposti alas 17,8 sentin joustovaralla, mutta lukkiutumattomat jarrut huolehtivat kuitenkin hyvin hidastumisesta.
Akkuja lataava jarrutusenergian talteenotto toimii sekä moottorijarrutuksessa että varsinaisessa jarrutuksessa. Etujarru toimii tavalliseen tapaan kädellä ja takajarru jalkapolkimella.
Victory ja Harley tulevat
Muista sähkömoottoripyöristä olen testannut aiemmin 13 kW:n tehoista Brammo Enertiaa sekä KTM:n sähköenduroa. Näistä Enertia on varsin mopomainen ajettava, eikä pyörän suorituskyky tarjoa pienintäkään jännitystä, mutta KTM on vastaavasti hyvinkin hauska peli.
Siinä missä Enertian suorituskyky on optimoitu ajomatkaa silmällä pitäen, antaa KTM säästelemättä kaiken 16 kW:n tehon ja 42 newtonin väännön peliin pienellä virtakahvan nykäisyllä. Tämä riittää noin puolen tunnin suditteluun ja leikkimiseen pellolla tai radalla, minkä jälkeen kevyen, vain 110 kilon painoisen pyörän voi taluttaa lataukseen.
Maailmalla moottoripyörämaailman Priukseksikin tituuleratun Zeron tärkeimpänä kilpailijana pidetään niin ikään Yhdysvalloissa valmistettavaa, pyörämaailman Teslaksi nimettyä Victory Empulsea. Pyörä perustuu Brammon kehittämään tekniikkaan, mutta Brammon merkki on siirtymässä historiaan moottorikelkoistaan paremmin tunnetun Polariksen ostettua Brammon moottoripyöräliiketoiminnot viime vuoden puolella.
Zeroja maahantuovan Brandtin sisaryritys Brandt-Polaris on myös Victoryn moottoripyörien virallinen maahantuoja, mutta ainakaan vielä alkukesästä merkin sähkömoottoripyörien tuomista Suomeen ei oltu vielä harkittu. Yksittäiskappaleina pyöriä on kuitenkin nähty jo Suomessakin.
Myös BMW:n muutama vuosi sitten näyttävästi lanseeraamia, tehokkaita sähköskoottereita on odoteltu kauppoihin jo pidemmän aikaa, samoin kuin Hondan ja Yamahan kisakäytössä esiteltyjä sähkömoottoripyöriä. Lisäksi esimerkiksi Harley-Davidson on esitellyt näyttävästi sähköisen LiveWire-mallistonsa, mutta tämä on herättänyt toistaiseksi enemmän ihmetystä kuin varsinaista kiinnostusta. Mitä Harrikka olisi ilman melua, tärinää ja öljyvuotoja?
Todennäköisesti varsin mukava ja toimiva peli.
Mikko Arvinen, teksti ja kuvat
