Espoon Sähkötalolle hankittiin harjoittelukeskus ja koulutuskäyttöön sopiva invertteri aurinkosähköasentajien sertifiointikoulutusta varten.
Sähköinfon teekkarityöntekijänä pitkään työskennellyt Samuli Mononen selvitti aurinkosähköjärjestelmien asennuskoulutuksessa käytettävältä harjoituslaitteistolta vaadittavat ominaisuudet Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoululle tekemässään kandidaatintyössä.
Monosen mukaan laitteistossa olennaista on, että sillä pystytään harjoittelemaan turvallisesti ja havainnollisesti kaikkia aurinkosähköjärjestelmän asennuksen ja käyttöönoton eri vaiheita. Lisäksi laitteiston tuli täyttää Energiaviraston sertifiointikoulutussuosituksen kriteerit ja standardissa EN 50438 aurinkosähköjärjestelmille asetetut tekniset vaatimukset.
Monosen mukaan ennen järjestelmän käyttöönottoa viimeisenä haasteena oli selvittää, kuinka invertterin jännitteellistä toimintaa päästään parhaiten simuloimaan. Yhtenä vaihtoehtona olisi liittää järjestelmä Sähkötalon katolla oleviin aurinkopaneeleihin tai luottaa siihen, että muutamasta luokasta ulossiirrettävästä paneelista saataisiin riittävästi virtaa invertterille.
– Yhtenä vaihtoehtona olisi hankkia varalle akusto, mistä saisi virtaa myös pilvisinä koulutuspäivinä, Mononen kertoi keväällä.
Sähköinfon toimitalon katolle vuonna 2009 hankitun aurinkovoimalan huipputeho on 3,7 kW. Järjestelmän tähänastinen vuosituotto on ollut noin 3 500 kWh.
Aurinkosähkön kysyntä kasvaa huimaa vauhtia
Laitteisto hankittiin Lempäälässä ja Tuusulassa toimivalta Finnwind Oy:ltä. Yrityksen tuotantopäällikkö Matias Peräisen mukaan Finnwind on toimittanut aurinkosähköjärjestelmiä vuodesta 2010 lähtien, jolloin aurinkosähkö otettiin mukaan yrityksen repertuaariin pientuulivoimaloiden rinnalle. Tuohon aikaan aurinkoenergiasta puhuttiin Suomessa lähinnä mökkiläisten keskuudess
– Tämä osoittautui oikeaksi valinnaksi, sillä aurinkovoiman kysyntä on kaksinkertaistunut joka vuosi vuodesta 2010 lähtien. Tietenkin silloin kun aloitetaan nollasta niin vuotuinen kasvuprosentti ei kerro vielä paljoakaan, mutta sitten kun tämän vuoden luvut tuplaantuvat, niin sitten aletaan puhua jo varsin merkittävistä myyntimääristä, Peräinen sanoo.
Viime vuonna yritys toimitti noin 150 verkkoon liitettyä aurinkovoimalaa pääasiassa omakotitaloihin ja tänä vuonna toimitusten määrän odotetaan nousevan reilusti yli 300 voimalaan.
Asennusten ja aurinkopaneelien maahantuonnin lisäksi yrityksen pääbisnekseen kuuluu erilaisiin kohteisiin räätälöitävien aurinkopaneelien kiinnitysjärjestelmien toimittaminen.
– Aurinkosähköjärjestelmien asennuskohteet ovat hyvin erilaisia, ja me saamme pientä kilpailuetua siitä, että me voimme toimittaa sopivat kiinnitysjärjestelmät lähes mihin tahansa kohteeseen.
Sähkömies tarvitaan aina mukaan
Finnwindin palveluksessa on reilut kymmenen asentajaa kolmessa asennustiimissä. Kaikkiin tiimeihin kuuluu myös sähkömies ja yrityksellä on oma sähkötöiden johtaja, mutta Peräisen mukaan aurinkosähköjärjestelmän asennuksessa varsinaisia sähkötöitä on vain pieni osa.
– Aurinkopaneelien asennus on pääasiassa mekaanista rakennustyötä ja yhden sähkömiestä vaativan invertterin takana voi olla jopa satoja paneeleita. Paneelien liittimien kytkeminen toisiinsa ei välttämättä edellytä sähkömiestä jos työt tehdään sähkötyön johtajan valvonnassa.
Mutta sähkömiehiäkin tarvitaan ehdottomasti mukaan töihin. Kaapeloinnin ja liitäntöjen tarkistamisen, järjestelmän maadoittamisen ja ylivirtasuojauksen, turvakytkinten asennuksen sekä invertterin kytkennän lisäksi sähkömiesten osaamiseen ja palvelutarjontaan voi kuulua esimerkiksi järjestelmien suunnittelu ja mitoitus kohteen sähkönkulutukseen ja muuhun sähköjärjestelmään sopivaksi.
Peräisen mukaan omakotitalo-kokoluokan aurinkosähköjärjestelmien asennus ei ole sähköteknisesti mitenkään vaikeaa sähköalan ammattilaisille.
– Inverttereiden käyttöönotossa on jotakin asetuksiin ja parametreihin liittyviä asioita, mitkä pitää tietää, mutta yleensä sähkömiehille haastavinta on opetella tuntemaan kattojen rakenteita, jotta paneelien kiinnikkeet saadaan asennettua vesieristeitä rikkomatta tukevasti paikoilleen. Läheskään kaikilla sähkömiehillä ei ole kokemusta tämän kaltaisista kirvesmiehenhommista. Myös turvallista kattotyöskentelyä on usein syytä kerrata, Peräinen opastaa.
Mikko Arvinen, teksti ja kuva
