Sähköasentajan työ on tapaturmariskien suhteen jonkin verran keskimääräistä vaarallisempaa. Riskejä arvioitaessa keskitytään useimmiten yksinomaan sähkön aiheuttamiin vaaroihin, vaikka ylivoimaisesti suurin osa sähköasentajille tapahtuneista työtapaturmista aiheutuu muusta kuin sähköstä.
Yleisimpiä sähköasentajien tapaturmatyyppejä ovat itsensä satuttaminen eri esineisiin, kaatuminen tai liukastuminen, ylikuormittuminen tai rasittuminen ja putoaminen. Sähköasentajat loukkaavat tapaturmissa kämmeniä ja sormia, alaraajoja, selkää ja yläraajoja sekä silmiä. Sormiin ja kämmeniin aiheutuu yleisesti viiltohaavoja ja ylä- ja alaraajoihin muun muassa ruhjevammoja. Silmien vammoja aiheutuu poraamisesta ja laikkakoneiden käytöstä. Yleiset rakennusalan töiden riskit sekä erityisesti sähkön aiheuttamat vaarat tuleekin kummatkin tunnistaa, kun suunnitellaan, miten sähkötyö toteutetaan turvallisesti.
Vuonna 2021 tanskalaisessa tutkimuksessa selvitettiin sähköalan työntekijöiden saamien sähköiskujen määrää ja laatua. Noin 7 000 vastaajasta 23 prosenttia kertoi saaneensa ainakin yhden sähköiskun edellisen puolen vuoden aikana. Tulos ei ole yllätys meille sähkötyöturvallisuuskoulutusten pitäjille: kun kursseilla kysyy, kuinka moni on saanut joskus sähköiskun, lähes kaikkien kädet nousevat.
Sähkötöissä hengen ja terveyden vaaliminen toteutuu noudattamalla yleisiä työturvallisuusmääräyksiä ja SFS 6002 -sähkötyöturvallisuusstandardin vaatimuksia. Ennen EU-aikaa asennuksissa tuli noudattaa kansallisia sähköturvallisuusmääräyksiä, mutta nykyisin nämä on korvattu Sähköturvallisuuslailla, sen perusteella annetuilla asetuksilla ja standardeilla, missä vaatimukset käydään yksityiskohtaisesti läpi.
Sähkötapaturmiksi luokitellaan onnettomuudet, joissa henkilö on saanut sähköiskun tai siitä on aiheutunut muita vammoja esimerkiksi putoamisen seurauksena. Myös valokaaren vaikutuksesta tapahtuneet onnettomuudet luetaan sähkötapaturmiksi.
Huolestuttavimpia sähkötyötapaturmien syitä on, että joissakin tapauksissa kohteen jännitteettömyys saatetaan jättää yhä toteamatta, työkohdetta ei tehdä jännitteettömäksi tai jännitetyön vaatimuksia ei noudateta. Myös jännitetyökalujen tulee olla kunnossa ja käyttäjälle sopivia. Esimerkiksi Sähkömaailma Extran tuoreessa testissä (artikkeli tilaajille) huomattiin, että myös jännitetyökäsineissä on eroja.
Teksti Henrik Rousku ja Timo Ylinen
Kirjoittajat ovat Sähköinfo oy:n sähkötyöturvallisuuskurssien vetäjiä. Juttu on tiivistelmä Sähkömaailma Extran joulukuun numerossa julkaistusta laajemmasta artikkelikokonaisuudesta. Artikkeleissa kerrotaan tarkemmin tapaturmien syistä, organisaatioiden vastuista ja mistä syistä sähköalan ammattilaiset katsovat itse tapaturmien tyypillisesti johtuvan.
Sähkömaailma Extran pääkirjoitus: Sähkötyöturvallisuudesta täytyy yhä huolehtia
