Ilman säätövoiman tuotantoa Euroopan kokoinen alue olisi valjastettava uusiutuvan energian tuotannolle puhtaan energiatulevaisuuden saavuttamiseksi, Wärtsilä oyj:n raportti näyttää.
Wärtsilän ”Crossroads to net zero” -raportissa julkaistu globaali energiajärjestelmämallinnus vertailee kahta ajanjaksolle 2025-2050 sijoittuvaa polkua. Molempien polkujen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja rajoittaa globaalia lämpenemistä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti.
Ensimmäisellä polulla energiajärjestelmään lisätään vain uusiutuvia energialähteitä, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa, sekä energian varastointia. Toisella polulla järjestelmään lisätään myös säätövoiman tuotantoa, jolla voidaan tasapainottaa ja tukea saatavuudeltaan vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa.
Mallinnuksen mukaan energiajärjestelmä, joka sisältää säätövoiman tuotantoa, tarjoaa merkittäviä hyötyjä kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Säätövoimaa sisältävällä polulla järjestelmä tarvitsisi vähemmän uusiutuvaa energiakapasiteettia ja tuottaisi siten kumulatiivisia säästöjä 65 triljoonaa euroa vuoteen 2050 mennessä verrattuna vain uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan polkuun. Se tarkoittaisi keskimäärin 2,5 triljoonaa euroa vuodessa – mikä vastaa yli kahta prosenttia vuoden 2024 globaalista bruttokansantuotteesta.
Samalla raportti korostaa, että uusiutuvien energialähteiden tehokkuus voidaan maksimoida tasapainottavien säätövoimalaitosten avulla. Laitokset ovat avainasemassa uusiutuvan energian laajentamisessa.
