Rivikatto on paras alusta aurinkopaneeleille

Rivikatot eli konesaumatut peltikatot ja lukkosaumakatot sopivat erinomaisesti aurinkopaneelien asennusalustaksi, sillä kiinnikkeet saa kattolevyjen pystysaumoihin yleensä helposti ja tukevasti kiinni. Kuva Juha Loikkanen.
Rivikatot eli konesaumatut peltikatot ja lukkosaumakatot sopivat erinomaisesti aurinkopaneelien asennusalustaksi, sillä kiinnikkeet saa kattolevyjen pystysaumoihin yleensä helposti ja tukevasti kiinni. Kuva Juha Loikkanen.

Aurinkopaneelien asentaminen katoille on oma erikoislajinsa, jossa pitää osata arvioida sekä katon sopivuutta asennusalustaksi että eri kattomateriaaleille sopivia kiinnitystapoja.

Orimattilalainen Orima-tuote Oy on valmistanut kattoturvatuotteita 1960-luvulta lähtien. Yrityksen tuotekehityksen vetäjän, materiaalitekniikan DI Tomi-Tuomas Inkisen mukaan aurinkosähköjärjestelmien asennustuotteiden kysyntä on moninkertaistunut muutaman viime vuoden aikana.

– Viime vuosina aurinkopaneelien kiinnikkeiden ja telineiden menekki on räjähtänyt aivan uudelle tasolle. Aurinkopaneelien kiinnitystavat ovat hyvin samanlaisia kuin vaikka lumiesteillä. Jos meiltä kysytään, onko esimerkiksi jonkin kiinnikkeen vedeneristystapa riittävä, voimme vastata, että vastaava kiinnitystapa on ollut käytössä kattoturvatuotteissamme vuosikymmeniä ilman mitään ongelmia, Inkinen sanoo.

Kysyntään vastaamiseksi Orimattilaan on hankittu uusia, entistä suurempia koneita ja tuotteita on kehitetty entistä tehokkaammin valmistettavaksi. Aurinkopaneelien kiinnikkeiden valmistus on saatu täysin automaattiseksi.

– Öisin ja viikonloppuisin koneet painavat täysillä töitä pimeissä halleissa, Inkinen kertoo.

Katon ja asennusten tulee kestää 30 vuotta

Oriman kiinnikkeet on valmistettu erikoissinkkipinnoitteella suojatusta hiiliteräksestä.

– Kaikilla aurinkopaneelien kiinnitystuotteillamme on 30 vuoden takuu. Ajatuksena tietenkin on, että kiinnikkeiden pitää kestää katolla paneelien elinikä.

Vastaavasti myös katon on oltava niin hyvässä kunnossa, että sen voi odottaa kestävän seuraavat 30 vuotta. Siinä, missä lumikuorma lepää normaalisti koko katon alueella, aurinkopaneelien asennusten jälkeen paine kohdistuu pelkästään paneelien kiinnityspisteisiin. Huonokuntoisille katoille tai mahdollisesti asbestia sisältäville mineriitti- eli varttikatoille Inkinen ei lähtisi asentamaan paneeleita.

– Jos katto kestää hädin tuskin kävellä, se ei kestä paneeleitakaan.

Kaikille kattotyypeille on omat kiinnikkeet

Rivikatot eli konesaumatut peltikatot ja lukkosaumakatot sopivat erinomaisesti aurinkopaneelien asennusalustaksi, sillä kiinnikkeet saa kattolevyjen pystysaumoihin yleensä helposti ja tukevasti kiinni, eikä katteeseen tarvitse tehdä asennuksen takia lainkaan reikiä. Joissakin tapauksissa katto voi olla kuitenkin tehty niin ohuesta pellistä, että saumat eivät kestä esimerkiksi paneelien lumikuormaa.

Myös bitumi- eli huopakatoille on helppo asentaa paneelit, mutta koska kiinnitysruuvit porataan katteen läpi, pitää vesieritykseen kiinnittää tarkasti huomiota.

– Vesieristyksestä huolehditaan tyypillisesti liimaamalla kiinnikkeen alle sitä varten kehitetty, vaahtomainen tiivistysnauha, joka mukautuu karhean pinnan muotoihin.

Myös metallisilla profiili- eli muotokatoilla aurinkopaneelien kiinnitys tehdään ruuvaamalla ruuvit katteen läpi alla olevaan puurakenteeseen. Katteen alla olevien rakenteiden pitää olla hyvässä kunnossa, jotta kiinnikkeiden alle laitettavat tiivisteet saadaan puristettua varmasti vesitiiviiksi. Jos katon alusrakenteista löytyy lahoja tai haljenneita rimoja, ei paneeleita kannata lähteä asentamaan.

– Kattoturvatuotteita asennettaessa se on aivan ehdotonta ja paneelienkin alla erittäin suositeltavaa, Inkinen sanoo.

Aurinkopaneelien asentaminen tiilikatoille edellyttää tiilien siirtelyä.

– Aikaisemmin nyrkkisääntönä oli, että tiilikatoilla asennuksista pitää veloittaa tuplahinta asennusten työläyden takia, mutta pitkällisen tuotekehityksemme tuloksena olemme kehittäneet tähän työtä huomattavasti nopeuttavan ja helpottavan kiinnikkeen, Inkinen kertoo.

”Jos ei osaa, ei kannata tehdä”

Aurinkopaneelien asennusongelmista on uutisoitu runsaasti pitkin kesää. Tomi-Tuomas Inkisellä on selvä näkemys joidenkin sähköalan ammattilaisten esittämään ajatukseen, jonka mukaan aurinkopaneelien mekaaninen asennus tulisi jättää pelkästään sähköalan ammattilaisille.

– Ei. Ammatikseen kattoja ja esimerkiksi kattoturvatuotteita asentavat ammattilaiset ovat erikseen, kun taas monille sähköasentajille useat kattoasennuksiin liittyvät asiat vaikuttavat yhä täysin vierailta. Monia sähkömiehiä on myös selvästi ahdistanut ajatus asiakkaan katon pilaamisesta. Jos ei osaa, ei kannata tehdä, Inkinen linjaa.

ST-käsikirja 40, ”Aurinkosähköjärjestelmien suunnittelu ja toteutus” on päivitetty kesän aikana. Kirjan lähiaikoina ilmestyvään 3. painokseen on lisätty runsaasti tietoja aurinkopaneelien kattoasennuksista, erilaisista telineratkaisuista ja aurinkosähköjärjestelmän kaapeloinnissa huomioitavista asioista.

Mikko Arvinen, teksti

Sähköurakoitsijapäivät 2024