Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin Mikkelin kampuksen sähkö- ja automaatiotekniikan ja talotekniikan insinööriopiskelijat harjoittelevat projektitoimistojen pyörittämistä todellisissa hankkeissa.
”Projekti on tarkkaan suunniteltu ja aikataulutettu työ tietyn päämäärän saavuttamiseksi.” Ja niitähän kiinteistö- ja rakennusalalla riittää. Tästä syystä XAMKin Mikkelin kampuksen sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan toisen vuoden insinööriopiskelijat ovat harjoitelleet alkuvuoden ajan erilaisten projektien toteutusta 3-6 hengen ryhmissä.
XAMKin ja tätä edeltäneen Mikkelin ammattikorkeakoulun talotekniikan opiskelijat ovat harjoitelleet projektitoimistojen pyörittämistä jo kymmenen vuoden ajan, mutta sähkötekniikan opintoihin 15 opintopisteen kokonaisuus liitettiin vasta viime vuonna. Kurssi aloitettiin tarjolla olevien projektien esittelyllä, minkä jälkeen vuorossa oli projektipäälliköiden valinta kaikille hankkeille ja projektityöryhmien muodostaminen.
Tänä keväänä kaikki 22 projektiryhmää pääsivät toteuttamaan todellisia hankkeita oikeille asiakkaille. Kurssin suurin yksittäinen projekti käsitteli Mikkelin kaupungin rakennuskannan LVI-tekniikan kehittämistä. Sähkö- ja automaatiopuolella projekteissa tutustuttiin esimerkiksi rakennusten energiantehokkuuden parantamismahdollisuuksiin ja hiilijalanjäljen laskentaan, aurinkosähköjärjestelmien suunnitteluun, sähköautojen latausjärjestelmien toteutukseen ja kameravalvontaan. Ja vanhan höyrylaivan sähköistykseen.
Peetu Pihlajakari osallistui 1900-luvun alussa valmistuneen, Mikkelissä kotisatamaansa pitävän Halla VII -höyryhinaajan sähköjärjestelmän uusintaprojektiin yhdessä kolmen opiskelukaverinsa kanssa.
– Matkailukäyttöön kunnostettavassa laivassa pärjätään 24 voltin sähköjärjestelmällä, sillä hella ja jääkaappi toimivat kaasulla. Sähköä saadaan sekä laivan katolla olevista aurinkopaneeleista, maasähköstä että laivan diesel-käyttöiseksi vaihdetusta moottorista. Kaikki piti mitata ja mallintaa itse, sillä laivasta ei ollut tallessa mitään kuvia. Kyllä siinä aikaa meni, Pihlajakari kertoi.
Kameravalvontaa ja kulunseurantaa
Juho Pöysän ja Aaro Tikkasen ryhmän tehtävänä oli suunnitella sisäliikuntahallin väliverhojen toimintaa seuraava kamerajärjestelmä ja verhojen laskusta varoittavat summerit Helsingin Vallilassa olevaan Urhea-halliin.
– Summereiden toiminnan suunnittelussa oli vähän haasteita. Tässä oppi paljon lisää kameravalvontajärjestelmistä, Pöysä ja Tikkanen kertoivat.
Tatu Mörö osallistui XAMKin Mikkelin ja Savonlinnan kampuksilla uusittavien kulunvalvontajärjestelmien suunnitelmien läpikäyntiin ja tarkastuksiin.
– Kuvat ja suunnitelmat tulivat järjestelmän toimittajalta, ja meidän tehtävänämme oli niiden läpikäynti. Projektissa oli mielenkiintoista päästä tutustumaan Abloy OS -järjestelmän monipuolisiin ominaisuuksiin. Siinä on paljon laajennus- ja integrointivaihtoehtoja, Mörö kertoo.
Maatilojen sähkönkulutus seurantaan
Maatilojen sähköjärjestelmien kuntoa, energiankulutusta ja energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksia selvitettiin kahdessa hankkeessa. Tuomo Tuorin ja Tomi Pohjolan ryhmä pääsi tutustumaan suuren, muutaman kymmenen kilometrin päässä Mikkelistä olevan kanalan toimintaan ja sähköistykseen.
– Teimme uudet sähkökuvat keskuksista ja kartoitimme johtojen kuntoa opettajamme Kalle Pesosen opastuksella. Kohteessa on 63 ampeerin ja 25 ampeerin keskuksia eli aika isosta maatilasta puhutaan. Lisäksi tulemme tekemään vielä kulutusmittaukset kanalan sähkölaitteista ja kaapeleiden kuormituksista, Pohjola ja Tuori kertoivat.
Aurinkosähköä asiakkaille
Robert Juhakosken ja Juho Leppävuoren ryhmä teki aurinkosähköjärjestelmän hankintasuunnitelman ja tarjouspyyntöasiakirjan mikkeliläiselle kolmen kerrostalon taloyhtiölle.
– Teimme kaksi vaihtoehtoista arviota järjestelmän tuotosta ja takaisinmaksuajasta. Toisessa arviossa talojen katoille laitetaan paneeleita niin paljon kuin mahtuu ja toisessa vähän vähemmän. Testasimme aluksi saatavilla olevia, kaupallisia mitoitusohjelmia, mutta nämä eivät toimineet aivan niin kuin olisimme toivoneet, joten teimme laskelmat itse Exceliin. Kävimme myös paikanpäällä arvioimassa, miten kaapelointi kannattaisi toteuttaa ja mihin invertteri kannattaa sijoittaa, Juhakoski ja Leppävuori kertoivat.
Ilias Dimitriadis, Väinö Valjus, Joonas Nokelainen ja Joni Inkilä tekivät aurinkosähköjärjestelmän hankintasuunnitelmat omakotitaloon ja sähköistämättömälle rantasaunalle.
– Saunalle tulee suuret, 165 ampeeritunnin geeliakut, jotka on suunniteltu nimenomaan aurinkopaneelien kanssa käytettäväksi. Yksi akku painaa melkein 80 kiloa. Invertterin kautta niistä saadaan 230 voltin sähköt saunalle ja teho riittää vaikka vedenkeittimellekin, pojat kertoivat.
Kaikilla muilla ryhmäläisillä on jo koulutusta vastaavia kesätöitä tiedossa, mutta Valjuksella etsintä jatkuu vielä.
– Aurinkosähköasennukset kiinnostaisivat, jos täältä Mikkelin seudulta tai Kymenlaaksosta löytyisi, Valjus sanoi.
Sähköautojen latausjärjestelmä Kotkaan
Miska Luoma ja Santeri Filppu suunnittelivat sähköautojen latausjärjestelmän kotkalaiselle rivitaloyhtiölle Kotkatec oy:n toimeksiantona.
– Pääasiassa meidän tehtävänämme oli kuvien piirtäminen. Kohteeseen tulee Virran toimittamat Alfenin latauslaitteet, mutta kuvat on piirretty yleisellä tasolla mille tahansa laitteille. 29 latauspisteen latausjärjestelmä on suhteellisen laaja.
Latauspisteille on varattu oma sähköliittymä 16 ampeerin sulakkeilla.
– Kaapeleiden mitoitus on meillä vielä työn alla, joten emme osaa sanoa vielä tarkkoja lukuja, mitä lataustehot tulevat olemaan, Filppu ja Luoma kertoivat.
Mikko Arvinen, teksti ja kuvat
