Laaja ymmärrys sähkön ensiluokkaisuudesta energiamuotona on tavoittanut lähes koko kansan valtiojohtoa myöten. Sähkön hinta on noussut kuluvana talvena yleiseen keskusteluun, mutta hintatason pitkäaikaisempia vaikutuksia on pohdiskeltu vähän.
Kuluneen kymmenen vuoden aikana sähkön kuluttajahinnat ovat tasaisesti kasvaneet ja sähkön hintataso tuskin tulee tulevaisuudessakaan laskemaan. Toki talven huippuhinnoista tullaan alas, mutta pidemmällä aikavälillä sähkön hinnan lasku tai edes vastaavassa hintatasossa pysyminen ei ole realistista. Sähkössäkin kansainvälistä hinnoittelua ohjaa kysyntä ja tarjonta. Erityisesti hiilineutraalisti tuotetusta sähköstä ei ole ylitarjontaa ja sähkön kysyntä tulee Euroopassa kasvamaan.
Moni on saanut reippaan korotusilmoituksen kiinteähintaisiin sähkösopimuksiinsa ja pörssihinnoittelussa olevat ovat toivoneet kädet ristissä, että hintataso laskisi ns. normaaliksi. Sähköautojen kannattavuuslaskelmat menevät uusiksi ja päästökaupan vaikutukset bensiini- ja dieselkäyttöisiin ajoneuvoihin kasvattavat kustannuksia niillekin, joilla ei ole mahdollisuutta vielä ostaa uutta teknologiaa.
”Sähköautojen kannattavuuslaskelmat menevät uusiksi.
Asumisen ja teollisuuden osa energiankulutuksen vähentämisessä on kriittinen tulevaisuuden kannalta, sillä liikenteen osa tulee väistämättä lisääntymään. Oleellinen kysymys on, millä hinnalla ja aikataululla tuo muutos on järkevästi tehtävissä, sillä tällä vaihtoehtoiskustannuksella on suora vaikutus niin kotitalouksien ostovoimaan kuin teollisuuden kilpailukykyynkin.
Energian varastointikaan ei ole nykytekniikalla vielä ratkaisu. Power-to-x esimerkiksi vaatii sähköä niin paljon, että siihen sijoittamalla olemme oravanpyörässä, jossa täytyy tuottaa lisää kallista sähköä, jotta voimme varastoida sitä. Ja tämä taas nostaa kysyntää, mikä taas nostaa hintaa.
Tarvitaan realistisia laskelmia, joiden kautta voidaan optimoida se siirtymäaika, johon pienen kansamme varat riittävät. Tällaisia laskelmia ei ole vielä näkynyt. Sähkö pelastaa meidät kyllä, mutta jos samalla ajamme taloutemme kilpailukyvyttömäksi ja pienennämme ostovoimaa, pelastamme itsemme B-maksuluokan valtioksi. Toivottavasti kreikkalaiset tulevat silloin apuun.
Kai Puustinen
Sähkömaailman päätoimittaja, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja
