Lahti Energia oy luopuu kivihiilen käytöstä ensi vuonna, kun Kymijärvi III -biolaitos valmistuu.
Lahden seudun kaukolämpö on tuotettu 1970-luvun lopulta lähtien pääasiassa kaupungin itäpuolella sijaitsevalla Kymijärven voimalalaitosalueella. Alueen ensimmäinen voimalaitosyksikkö, Kymijärvi I (Kyvo I), ajettiin alas maaliskuussa 2019. Voimalaa ei kuitenkaan pureta, vaan se säilytetään toistaiseksi pitkäaikaissäilössä pahan päivän varalle.
Lahti Energian projektipäällikkö Sandor Luukkasen mukaan vuonna 1979 valmistunut voimala olisi yhä toimintakunnossa, mutta IED-direktiivin (Industrial Emissions Directive) päästörajoihin pääseminen olisi vaatinut sadan miljoonan euron investoinnit.
– Senkin jälkeen laitos olisi polttanut yhä pääasiassa kivihiiltä. Tässä tilanteessa me päätimme vetää kokonaan ruksin kivihiilen päälle ja rakentaa tontille kokonaan uuden biolämpölaitoksen, Luukkanen kertoo.
Biosähkön tuotantoa harkitaan
Uusi, metsien hakkuutähteitä ja muita biopolttoaineita käyttävä voimala tuottaa kaukolämpöä 190 megawatin teholla. Vuoden kylmimpinä päivinä polttoainetta tulee palamaan yli 50 rekka-autolastillista vuorokaudessa.
Lisäksi Lahdessa laskeskellaan parhaillaan, kannattaako lämpövoimalan rinnalle rakentaa myös sähköntuotannon mahdollistava turbiini joidenkin kymmenien miljoonien eurojen lisähintaan.
Uuden voimalan vieressä olevassa, vuonna 2012 valmistuneessa, Kymijärvi II -voimalassa tuotetaan lämmön lisäksi myös sähköä teollisuuden ja kotien palavasta energiajätteestä 50 MW teholla.Kymijärven voimala
Uuden voimalan rakennushankkeen projektipäällikön, Lahti Energian Esa Tepposen mukaan kaukolämpövoimalan investoinnin arvo on noin 180 miljoonaa euroa. Projektin harjannostajaisia vietettiin syksyllä 2018 ja seuraavaksi työmaalla aletaan valmistua koestus- ja käyttöönottovaiheeseen.
Yhdeksän urakoitsijan sähköistysprojekti
Yhteensä työmaalla urakoi kaikki aliurakoitsijat mukaan lukien reilusti yli sata yritystä. Biolämpölaitoksen toimitus on jaettu lukuisiin urakoihin ja niiden aliurakoihin.
Höyrykattilan, lämmön talteenottolaitoksen ja polttoaineen syöttöjärjestelmän toimitus ovat erillisiä urakoita, joilla kaikilla on omat sähkö- ja instrumentointiurakoitsijat.
Vaasalainen VEO oy toimii Lahti Energian vastuulla olevien urakoiden sähköurakoitsijana yhdessä lahtelaisen aliurakoitsijansa Sähköneliö oy:n kanssa vastaten voimalaitosalueen laajennusosan 20 kilovoltin sähkönjakelun toteutuksesta, lämmön talteenottoyksikön sähkökeskuksista ja muuntamoista, osasta automaatioasennuksia sekä monista voimalan moottorikeskuksista.
Sähköneliö vastaa myös lämmön talteenottolaitoksen prosessisähköistyksestä ja Polar 2000 oy rakennussähköistystöistä. Valmet Automation oy toimittaa voimalan pääautomaation yhdessä aliurakoitsijansa Tampereen teollisuusautomaatio oy:n kanssa.
Caverion urakoi kattilan sähköt
Biolaitoksen höyrykattila on valmistettu japanilaisen Sumitomon Puolan konepajalla. Caverion oyj:n Teollisuuden ratkaisujen Kymijärven voimalaitosalueen projektipäällikkö Timo Lampisen mukaan pelkästään Caverionin Sumitomolle toimittaman kattilan sähköistysurakan arvo on 2,4 miljoonaa euroa.
Toukokuun alussa työmaalla työskenteli 18 Caverionin sähköasentajaa ja kaksi työnjohtajaa. Ajallisesti heitä työllisti eniten kattilalaitoksen pääkojeistotilan keväällä valmistunut kaapelointi.
–Alakerran muuntajilta tulee kiskosilta pääsähkönjakelun syöttökenttään ja varavoimakeskukselle. Pääkojeistotilasta isompia moottoreita syötetään 400 ja 690 voltin jännitteillä, Lampinen selvittää.
Kaikki Kyvo III:n tarvitsema sähkö saadaan Kyvo II:n turbiinin omakäyttömuuntajan takaa. Kattilan sähköistystyöt käynnistyivät viime vuoden lokakuussa.
– Asennustarkastus on 16.8. Vajaa vuosi tässä menee, Lampinen sanoo.
Suuressa teollisuuskohteessa kaikki asennukset pitää dokumentoida huolellisesti.
– Testejä aletaan tekemään sitä mukaa, kun asennukset saadaan kytkettyä valmiiksi, Lampinen kertoo.
Kansainvälinen projekti
Työmaalla on ollut parhaimmillaan yli 500 työntekijää, mutta nyt käyttöönottovaiheen lähestyessä väkimäärä laskee tasaisesti. Työmaan vahvuudesta puolet on suomalaisia.
Toukokuun alussa työmaalla ahkeroi 230 ulkomaista työntekijää ainakin 12 eri maasta, kuten Kroatiasta ja Puolasta.
Caverionin Itä-Suomen projekteista vastaavan aluepäällikkö Matti Häkkisen mukaan kaikki eri yritysten nokkamiehet puhuvat englantia ja asentajienkin keskimääräinen kielitaito on jatkuvasti paranemaan päin. Kaikki miehet ovat mahtuneet hyvin samalle tontille.Caverionin henkilökunta on suomalaista.
– Kaikilla meillä on sama päämäärä saada kohde valmiiksi. Se auttaa paljon, Häkkinen sanoo.
– Ihan hyvä yhteishenki meillä on täällä, projektin päällikkö Esa Tepponen lisää.
Voimala otetaan käyttöön ensi talvena, minkä jälkeen Lahdessa ei polteta kivihiiltä enää kuin poikkeustilanteissa. Siinä missä kivihiilen poltosta syntyvä tuhka sisältää monia ympäristölle haitallisia raskasmetalleja, biopolttoaineiden poltosta syntyvä tuhka voidaan kierrättää takaisin metsiin ravinteiksi rakeistettuna tuhkana.
Urakan lopuksi uusi voimala saa näyttävän RGB-aluevalaistuksen, jota ohikulkijat pääsevät ihailemaan viereiseltä Holman Kymijärven maantieltä.
– Me olemme toteuttaneet samantyyppisen valaistushankkeen myös Lahden radiomastoihin, jotka on valaistu Lahti Energian valoilla. Mastot erottuvat näyttävästi kaupungin yllä, Sandor Luukkanen kertoo.
Mikko Arvinen, teksti ja kuvat
