Kolumni, ympäristöministeriön rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö Kirsi Martinkauppi.
Maankäyttö- ja rakennuslain korvaava kaavoitus- ja rakentamislaki (KRL) oli syksyllä lausuntokierroksella ja lausuntoja saatiin peräti 549.
Lausuntoyhteenveto valmistuu helmikuun alkupuolella ja samaan aikaan myös pykäliä rustataan uusiksi lausuntopalautteen pohjalta. Poliittinen keskustelu auki olevista kysymyksistä on niin ikään käynnissä. Tavoitteena on saada hallituksen esitys eduskuntaan elokuussa.
Osa lausunnonantajista suhtautui maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistukseen kriittisesti ja toivoi jopa valmistelun keskeyttämistä. Rakentamisen osa-alueella lausunnon antajat olivat yksimielisiä yhdestä asiasta: rakennusvalvonnan järjestämistä tavanomaisen tai vaativan tasoisena vastustettiin.
Positiivista palautetta sai vähähiilisyyden, rakennuksen pitkäikäisyyden sekä kiertotalouden periaatteiden edistäminen, joskin yksityiskohtiin toivottiin viilaamista. Hyvänä pidettiin rakennusluvan ja toimenpideluvan yhdistämistä rakentamisluvaksi. Myös lupakynnyksen selkeästä määrittelystä pidettiin. Alle 30 neliön suuruisen talousrakennuksen rakentamisen sallimisen ilman lupaa pelättiin vähentävän pienempien kuntien lupamaksuista saatavia tuloja sekä johtavan hallitsemattomaan rakentamiseen erityisesti rannoilla.
Asiaan liittyi myös väärinymmärrystä: rakennusoikeushan ei lisääntyisi eikä rantaan saisi rakentaa edelleenkään ilman kaavaa tai poikkeamislupaa. Lisäksi rakentamismääräyksiä pitäisi noudattaa.
”Rakentamisluvan hakemista tietomallilla tai muutoin koneluettavassa muodossa pidettiin periaatteessa hyvänä.
Kunnan jälkivalvonnan tarpeen pelättiin lisääntyvän. Rakentamisluvan hakemista tietomallilla tai muutoin koneluettavassa muodossa pidettiin periaatteessa hyvänä. Huoli liittyi mm. rakennusvalvontojen resursointiin ja osaamiseen sekä siihen, mitä kaikkea tietoa luovutettaisiin mihinkin ja kuka sitä voisi katsella.
Kyberturvallisuudesta, tiedon luovutusperiaatteista ja muista vastaavista seikoista tullaan säätämään tarkemmin RYTJ-laissa, jonka valmistelu on alkamassa. Lausunnoissa kannatettiin ajatusta, että pätevyyden toteaminen siirtyisi rakennusvalvonnoista ympäristöministeriön hyväksymälle toimielimelle. Myös tällainen lainsäädäntö on valmisteilla.
Päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta ja sen yksityiskohtia sekä kiiteltiin että vastustettiin.
Kirsi Martinkauppi
Kirjoittaja on ympäristöministeriön rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö.
