Sähköalan opinnoissa voi hyödyntää kaksoistutkinnon mahdollisuuksia. Sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi valmistuva Janne Laitinen opiskeli vuoden päivät Saksassa.
Kaksoistutkinto on hyvä keino opiskella tehokkaasti – ja halutessaan myös kansainvälisesti. Etelä-Savosta kotoisin oleva Janne Laitinen hakeutui opiskelemaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) sähköalan kaksoistutkintoon viettäen kolmannen opintovuotensa opiskellen ja käytännön harjoittelussa Saksassa, Esslingenin ammattikorkeakoulussa. Kokemus oli avartava.
– Tekniikka ja sähkölaitteet ovat kiehtoneet minua pienestä pitäen ja jo lukioaikana matematiikka ja fysiikka olivat lempiaineitani. Sähköä on kaikkialla – ala kasvaa ja kehittyy koko ajan ja näen siinä paljon mahdollisuuksia myös uraani ajatellen, Janne kertoo.
Tiivistä yhteistyötä
JAMK Jyväskylässä ja Esslingenin ammattikorkeakoulu Saksassa tekevät tiivistä yhteistyötä kaksoistutkintojen osalta. Oppilaitosten luoma sähkö- ja automaatiotekniikan ja mekatroniikan kaksoistutkinto-ohjelma näki päivänvalon vuonna 2013.
Opiskelijat opiskelevat yhden lukuvuoden isäntäkorkeakoulussa ja ovat vaihdossa lähes vuoden toisessa maassa. Ensimmäisen vaihtolukukauden aikana opiskelijoilla on ohjelmassa lähinnä ammattiaineopintojaksoja ja niihin liittyvää laboratoriotyöskentelyä, mutta mukana on myös kieli- ja kulttuuriopintoja.
Toisen lukukauden aikana opiskelijat suorittavat joko ohjatun harjoittelun tai opinnäytetyön paikallisessa yrityksessä. Kansainvälisen kaksoistutkinnon suorittaminen ei lisää opintojen pituutta.
Saksassa on Suomea tiukemmat rajoitukset
Jannelle oli alusta asti selvää, että hän haluaa opiskelijavaihtoon ulkomaille. Kun paikka Esslingenin ammattikorkeakoulussa varmistui, hän oli heti valmiina lähtöön.
– Olen aina halunnut haastaa itseäni ja ulkomaat kiinnostavat. Kolmas opintovuosi koostui puolen vuoden opinnoista ja työharjoittelusta Saksassa. Korona-aika näkyi Saksassa Suomea tiukempina rajoituksina. Opiskelu tapahtui etänä ja maskipakko oli arkipäivää. Saksalaiset ovat hyvin säntillistä kansaa myös opiskelun suhteen; siellä arvostetaan ulkoa oppimista ja opettaja on enemmän auktoriteetti kuin meillä Suomessa. Kotimaassa opiskelu on myös huomattavasti käytännönläheisempää kuin Saksassa, Laitinen valottaa.
Kansainvälisiä uramahdollisuuksia
Saksassa Janne työskenteli puoli vuotta harjoittelijana suuren saksalaisen autonvalmistajan alihankkijalla, jossa hän teki sähköautoihin liittyvää suunnittelutyötä.
– Vaikka Saksassa arvostetaan suuresti saksan kielen taitoa, kyseinen työtehtävä oli onnekseni englanninkielinen. Korona-aikana harjoittelukin toteutettiin osittain etänä, mutta aina kun menin työpaikalle, minulta, kuten kaikilta muiltakin, mitattiin ensimmäiseksi kuume, hän muistelee.
Vaikka koronapandemia-aika asetti opintoihin ja ulkomailla elämiseen monenlaisia paineita – eikä kotiinkaan päässyt lomilla, kuten normaalisti – Janne on tyytyväinen vaihtovuoteen ja opintojensa etenemiseen.
– Olen pystynyt edistämään etäkoulun ansiosta opinnäytetyötäni etuajassa, mikä on hyvä asia. Myös tulevaisuuden suunnitelmani alkavat olla valmiina. Tulevana sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörinä haluaisin työskennellä monipuolisesti sähkötekniikan parissa suunnittelu- ja tuotekehitystehtävissä Suomessa ja ulkomailla.
Jannen vinkit ulkomailla opiskeluun
- Ole avoin kaksoistutkinnon suhteen ja yritä päästä ulkomaille vaihtoon. Se avartaa maailmankatsomusta ja tarjoaa aivan uutta näkemystä sähköalasta.
- Ulkomailla on usein helpompi paneutua opintoihin kuin kotimaassa, jossa kaverit, perhe ja harrastukset ovat arjessa mukana. Ulkomailla voi keskittyä ainoastaan olennaiseen eli opiskeluun.
- Hae aktiivisesti sähköalan harjoituspaikkoja Suomessa ja ulkomailla. Hyvällä englannin kielen taidolla on suuri merkitys harjoituspaikan saamisessa ulkomailla.
- Vaihto tekee hyvää – kun pääset mukaan kansainvälisiin projekteihin ja tapaat opiskelijoita erilaisista kulttuureista ympäri maailman – se antaa aivan uudenlaisia eväitä tulevalle urapolullesi.
- Ulkomailla kannattaa varautua siihen, että etäopetus ei ole välttämättä heti alkuun yhtä laadukasta kuin Suomessa. Suomi on Saksaan verrattuna edelläkävijä etäopetuksessa.
Riikka Hollo, teksti
