Nuoret hakeutuvat sähköalan opintoihinsa oman kiinnostuksensa ja lupaavien työmahdollisuuksien vuoksi. Näin tehdään, vaikka ennestään ei välttämättä tiedetä ketään alalla toimivaa henkilöä. Käsitys oikeasta valinnasta vahvistuu työkokemuksen myötä.
Ylä-Savon ammattiopistossa (YSAO) Iisalmessa toista vuotta opiskeleva Luukas Iskanius lähti opiskelemaan sähköalaa, vaikka ei ennestään tuntenut ketään alalla työskentelevää. Yläasteella yhdeksännellä luokalla hän mietti eri vaihtoehtoja, ja sähköpuoli alkoi vain vetää puoleensa. Hän uskoo, että sähköalalla töitä kyllä riittää.
– Fysiikassa koulussa oli sähköjuttuja, jotka tuntuivat mielenkiintoisilta. Muutenkin pärjäsin hyvin fysiikassa ja matikassa. Siinä se oli, miksi lähdin sähköalalle. Nyt suoritan kaksoistutkintoa. Tutkinto kestää kolme vuotta, kun tuo lukio ei ole pääkouluna vaan ammatillinen puoli. Valmistun sekä sähköasentajaksi että ylioppilaaksi, Iskanius kertoo.
Työssä oppiminen kuuluu asiaan. Se on mahdollista YSAOn ja alan yritysten yhteistyön ansiosta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana opiskelijat kävivät muun muassa kokoamassa sähkökeskuksia niitä valmistavassa E-Avenue oy:ssä.
Jotkut pääsivät tekemään keikkoja myös oikeille työmaille. Muun muassa pistorasioita käytiin asentamassa erilaisiin paikkoihin kaupungin alueella. Teoriaopinnot kattavat kaikki asiat, joita asennuksissa tulee eteen. Näyttötöitä tehdään koko ajan eri aiheista.
– Opiskelu on ollut mielenkiintoista ja opittavaa on paljon. Mielenkiintoisimpia asioita ovat olleet ehkä releet ja niiden ohjaukset sekä tietokoneiden ohjelmointi.
Ykkösvuoden näyttö saatiin taitajakisassa
Harjoittelupaikoista ei vielä ole paljon ollut puhetta. Opintojen jälkeen Luukas Iskanius uskoo menevänsä ensin töihin. Muutaman vuoden työelämäkokemuksen jälkeen hän voisi tosin harkita jatkokoulutusta AMK:ssa tai jossain muualla.
Iskanius oli keväällä mukana valtakunnallisen Taitaja 2020 -kisan semifinaalissa, jossa hän sijoittui viidenneksi. Samalla ykkösvuoden näyttö tuli suoritettua. Näyttöön kuului rele- ja aikaohjattu pistorasia sekä lamppuasennus.
Iskanius on kotoisin Maaningalta Kuopion läheltä. Kalastus on yksi harrastus tietokonepelien ja frisbeegolfin rinnalla. Samalta yläasteelta ei sähköalalle lähtenyt muita, ei ainakaan samaan kouluun. Viikot Iskanius asuu opiskelija-asuntolassa.
”Täysin oma valinta”
Iisalmesta kotoisin oleva Juho Hynynen opiskelee sähkö- ja automaatioasentajan perustutkintoa kolmatta vuotta.
– Sähköala tuntui kiinnostavalta, joten päätin hakeutua sitä opiskelemaan. Valintani oli täysin oma, kukaan lähipiiriin kuuluva ei työskentele tällä alalla. Tulin tänne suoraan peruskoulusta. Muutama kaverikin samalta luokalta teki saman valinnan. Suurin osa opiskelijoita onkin Iisalmesta, mutta osa tulee myös lähikunnista, Hynynen kertoo.
Sähköala onkin varsin tavoiteltu opintoala nuorten keskuudessa. Hynynen kertoo, että harjoittelupaikkoja on hyvin saatavilla. Hän itse on ollut harjoittelussa Sähkötoimisto Murtolassa Iisalmessa. Yhtiö sähköistää muun muassa kouluja, asuintaloja ja teollisuutta. Työkeikkoja tehtiin Kajaaniin asti, jonne ajettiin yrityksen autolla. Yhteen suuntaan se oli tunnin matka.
Monipuolisia työtehtäviä
– Työt olivat vaihtelevia. Mukana oli kaapelinvetoa, valaistusta ja koestuksia. Kaikkia töitä opiskelijoilla ei tietenkään ole lupa tehdä. Harjoittelussa vahvistui käsitys siitä, että oikea opiskeluala on tullut valittua. Murtolassa sanottiin siihen suuntaan, että valmistumisen jälkeen ei muista yrityksistä tarvitse välttämättä töitä etsiä.
Hynysen mielessä on joskus käynyt, että myöhemmin voisi pyrkiä myös ammattikorkeakouluun insinööriopintoihin. Mutta ensin on vuorossa armeija, jonka jälkeen hän menee töihin maistelemaan, miltä työnteko tuntuu.
– Ammattiopistossa opiskelussa käydään läpi muun muassa kytkentöjä ja valaistustekniikkaa, sähkömoottoritekniikkaa ja lattialämmitystä sekä yleiskaapelointia. Meillä on myös sähköteoriaa, jossa käydään läpi kaikki sähkökaavat ja laskennat. Ohmin laki on hallinnassa. Mikään ei ole ollut mahdottoman vaikeata.
Hynysen harrastuksia ovat lenkkeily ja Airsoft. Vapaa-ajalla hän käy myös töissä sedän maatilalla.
Opettaja Tuomo Lahtinen kertoo, että ennen varsinaista pitkää työssäoppimisjaksoa oppilaat kiertävät kahden viikon valmentavia jaksoja yksilöllisin tavoittein Sähkötoimisto Murtolassa, Sähköramissa, Onnisella, E-Avenuessa sekä oman kotipaikkakunnan yrityksissä. Tämä etukäteisvalmennus kestää 11 viikkoa.
Matti Valli, teksti