Vain muutaman vuoden ikäisistä hisseistä löytyy tarkastuksissa selvästi enemmän turvallisuuspuutteita kuin vuosituhannen vaihteen laitteista.
Viime vuonna hisseille tehtiin 27 581 määräaikaistarkastusta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan tarkastuksissa paljastui 764 välitöntä vaaraa aiheuttavaa vikaa, joiden takia hissin käyttö tuli keskeyttää välittömästi. Pienempiä korjauskehotuksia kirjattiin noin joka toiselle hissille.
Vikojen määrä on kasvanut lähes tasaisesti viime vuosikymmenen alun noin parista sadasta vuotuisesta viasta. Eri ikäisten hissien määrään suhteutettuna eniten vikoja löytyi 2010- ja 2020-luvuilla valmistuneista hisseistä.
Kaikkien hissien välitöntä vaaraa aiheuttavien vikojen syiksi kirjattiin yleisyysjärjestyksessä äärirajat, tarraimen kosketin, hälytysjärjestelmä, nopeudenrajoitin, tarrain ja jarru. Hissitarkastuslaitos Lift Control Finland oy:n tarkastusinsinööri ja osakas Sami Haaparannan mukaan uudempien hissien vakavissa vioissa painottuvat hälytysjärjestelmien viat ja äärirajat.
– Hissien puhelimissa on paljon kenttähäiriöitä, ja monesti huoltoyhtiön vaihtuessa puhelimia ei ole osattu kääntää oikeille vastaanottajille, Haaparanta kertoo.
Hissipuhelinten viat ovat tuttuja myös noin 70 hissien huoltomiestä eri puolilla Suomea työllistävän Suomen hissiurakointi oy:n tekniselle johtajalle Toni Järviselle.
– Puhelinten määrä lisääntyy hisseissä tasaisesti. Mitä enemmän niitä tulee, sitä enemmän tulee niistä johtuvia vikoja. Vikoja on esimerkiksi akuissa ja SIM-korteissa, ja liittymiin saattaa tulla muutoksia, mistä tieto ei päädy syystä tai toisesta hissille saakka, Järvinen kertoo.
Rajojen testaaminen voi olla haastavaa
Sami Haaparannan mukaan hissien äärirajoista paljastuu tarkastuksissa luvattomat paljon vikoja, jotka olisi pitänyt havaita huoltojen yhteydessä. Jos äärirajakytkimessä on vikaa tai äärirajoja ei ole määritelty oikein, voi hissi pysähtyä väärään kohtaan. Myös nämä viat painottuvat uudempiin hisseihin.
– Vanhoissa hisseissä rajojen testaus onnistuu minuutissa, kun avataan vain jarru ja pyöräytetään hissi rajalle. Uudemmat hissit tekevät testauksen itse, mutta testin käynnistys voi olla todella monimutkaisten valikoiden takana. Jos huoltomies ei ole aivan varma, saako hän hissin uudelleen liikkeelle, jos hän ajaa sen valikoista rajalle, saattaa testi jäädä kiireisenä päivänä tekemättä. Sama koskee tarrainkoskettimia. Jos me havaitsemme tarkastuksessa, että raja- tai tarrainkoskettimet eivät toimi, on kyseessä turvapiirin vika, minkä seurauksena hissin käyttö pysäytetään välittömästi.
Haaparanta arvioi asettaneensa itse tänä vuonna käyttökieltoon vajaat kymmenen hissiä.
– Jos mahdollista, yritämme saada huoltoliikkeen aina saman tien paikalle korjaamaan vian, jotta käyttökieltoa ei tarvita. Yleensä tämä onnistuu.
Hissien hallintalaitteiden monimutkaiset valikot ovat tuttuja myös Toni Järviselle.
– Teen itse satunnaisesti hissien korjaustöitä päivystysvuoroissa, ja olen huomannut itsekin, että joidenkin hissien valikot voivat olla todella monimutkaisia, Järvinen kertoo.
Hissiasentajan työn osaamisvaatimukset kasvavat jatkuvasti.
– Koulutusta pitää olla todella paljon, jotta asentajat hallitsevat lukuisat erilaiset laitteet, jotka myös uudistuvat nopeasti. Myös säännöt ja määräykset muuttuvat entistä nopeammin, Järvinen sanoo.
Hissiasentajien on hallittava kaiken merkkiset ja malliset laitteet.
– Me huollamme kaiken merkkisiä hissejä – niin kuin kaikki muutkin hissien huoltoyhtiöt Suomessa. Vähänkin suuremmissa kohteissa voi olla monen merkkisiä hissejä eri vuosikymmeniltä, joten olisi mahdoton ajatus, että yksi yritys vastaisi vain yhdestä kohteen hisseistä, Järvinen sanoo.
Eri hissimerkkien välillä ei ole luotettavuuseroja
Järvisen mukaan ei ole havaittavissa, että mikään markkinoilla oleva hissimerkki erottuisi muista vikaherkkyyden osalta. Sen sijaan kaikilta valmistajilta tuntuu löytyvän yksittäisiä malleja, joista vikoja löytyy keskimääräistä enemmän.
– Hissien uusimista suunnittelevien taloyhtiöiden edustajien kannattaa jutella muiden taloyhtiöiden kanssa, joissa hissit on jo uusittu. Näin saa hyvin osviittaa, kannattaako jotakin hissimallia hankkia.
Mutta ovatko uudet hissit mekaanisesti huonompia kuin vanhat?
– Ovathan uudet hissit heppoisempia vanhoihin verrattuna, mutta enemmän ongelmat ovat sähköisellä puolella, Haaparanta sanoo.
Hissien toimintaa koskevat määräykset tiukkenevat vuosi vuodelta. Kun hissin pysähtymiskohdan pitää osua millilleen kohdalleen, tarvitaan toiminnan ohjaamiseen runsaasti elektroniikkaa.
– Uusissa hisseissä on enemmän tekniikkaa, joka voi aiheuttaa vikoja. Uudet laitteet ovat myös vanhoja herkempiä. Ennen vanhaan esimerkiksi korin liukupintojen kuluminen ei välttämättä aiheuttanut pitkiin aikoihinkaan ongelmia, mutta nyt joissakin hissimalleissa pienikin kuluma voi jumittaa tarraimen. Myös jotkin mikrokytkimet ovat herkkiä vikaantumaan, Järvinen kertoo.
Järvisen mukaan Suomen hissikannan suurimmat riskit piilevät kuitenkin 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneissa hisseissä.
– Läheskään kaikkia tuon ajan hissejä ei ole varustettu kahdennetuilla jarruilla, joten ne olisi turvallisuussyistäkin hyvä uusia. Tämän ikäiset hissit alkavat olla muutenkin jo uusimis- tai peruskorjausiässä.
Sähköinen hissirekisteri paljastaisi ongelmat?
Hissiturvallisuuslain mukaan hisseille tulee teettä määräaikaistarkastus joka toinen vuosi. Tarkastuksesta huolehtiminen on aina laitteen haltijan vastuulla, vaikka hissin huolto ja kunnossapito olisi ulkoistettu huoltoliikkeelle. Suomessa toimii kolme Tukesin hyväksymää hissien tarkastuslaitosta: Inspecta Tarkastus oy, Lift Control Finland oy ja Liftinstituut Nordic oy. Näistä Inspecta on ylivoimaisesti suurin.
Toisinaan tarkastuksissa paljastuu, että hissin huoltopäiväkirjaan merkittyjä tehtäviä on jätetty todellisuudessa kokonaan tekemättä.
– Huoltoliikkeiden tulisi varmistaa, että henkilöstöllä on tosiasialliset mahdollisuudet huolto-ohjelmassa määritettyjen tehtävien suorittamiseen huoltokäyntiin lasketun ajan ja ohjeiden puitteissa. Huoltomies voi merkitä paperiin, että huolto on tehty, mutta tämä ei todista vielä mitään. Paperi ei tee huoltoja, Haaparanta sanoo.
Haaparanta toivoo, että Suomeen luotaisiin sähköinen hissirekisteri, mihin kaikkien hissien tiedot, huoltotiedot ja viat kirjattaisiin.
– Näin me saattaisimme saada tietää vaikkapa tekoälyn avustuksella, onko jotakin tiettyjä laitetyyppejä tai vaikkapa puhelinmalleja, mitkä aiheuttavat keskimääräistä enemmän ongelmia. Tämän jälkeen pahimpiin ongelmakohtiin olisi helppo puuttua, Haaparanta sanoo.
Mikko Arvinen, teksti ja kuvat
Artikkeli on julkaistu Sähkömaailma-lehden numerossa 12/2023.
