Tuoreessa selvityksessä aurinkosähköjärjestelmien asennuksista on löytynyt selvästi aiempaa vähemmän vakavia puutteita.
Satakunnan ja Tampereen ammattikorkeakouluilla, Sataedulla ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredulla on käynnissä laaja, tämän vuoden alussa käynnistynyt tutkimushanke ”Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus” (AURISKI). Tutkimuksessa selvitetään tänä ja viime vuonna valmistuneiden aurinkosähköjärjestelmien toteutusten laatua ja sähköturvallisuutta oppilaitosten henkilökunnan ja opiskelijoiden voimin.
Uusiin asennuksiin keskittymällä tutkimustuloksia voidaan verrata hankkeen ohjausryhmään kuuluvan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin vastaavan, vuonna 2022 toteuttaman, valvontaprojektin havaintoihin.
Vähän suuria ja paljon pieniä puutteita
AURISKI-hankkeessa on tutkittu tähän mennessä reilut parikymmentä kohdetta. Hankkeen projektipäällikön, SAMKin Sähkö-tiimin lehtori Marko Ylisen mukaan jo nyt voidaan sanoa, että aurinkosähköjärjestelmien asennusten laadussa on otettu viime vuosina askel parempaan suuntaan.
”Tutkimuskohteiden asennukset tehneiden yritysten joukossa on runsaasti samoja nimiä kuin aiemmassa tutkimuksessa. Monet urakoitsijat ovat selvästi ottaneet opikseen aiemmin kohdallaan havaituista puutteista”, Ylinen kiittelee.
TAMKin sähköisen talotekniikan lehtori Juho Ylipaino on samoilla linjoilla.
”Pääasiallisesti asentamisen laatu on ollut parempaa kuin ajattelimme”, Ylipaino sanoo.
Pieniä puutteita löytyy kuitenkin yhä runsaasti.
”Kaikissa kohteissa on eritasoisia puutteita, mutta onneksi nämä puutteet eivät yleensä suoranaisesti heikennä aurinkosähköjärjestelmän käyttöturvallisuutta. Yleisimmät puutteet liittyvät järjestelmän dokumentointiin ja käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan”, Ylipaino kertoo.
”Pääasiallisesti asentamisen laatu on ollut parempaa kuin ajattelimme.
Ensimmäisistä kohteista löytyi yksi vakavaksi laskettava puute. Kiinteistön ryhmäkeskuksessa, johon aurinkosähköjärjestelmä oli liitetty, suojaavat sulakkeet oli vaihdettu suuremmiksi aurinkosähköjärjestelmän lisäyksen jälkeen, mutta nousukaapelia ei ollut vaihdettu, eikä sen mitoitus vastannut enää laajennusta.
Kiinnityksissä riittää parantamisen varaa
Useista tutkituista kohteista löytyi puutteita kaapeloinnin mekaanisesta suojauksesta.
”Vaihtosähköosassa syöttökaapeli lävistää usein seinän ilman suojaputkea ja tasasähköpuolella kaapelointi viedään katolle peltikaton harjan välistä siten, että ajan kuluessa kaapelin vaippa kuluu ja rikkoutuu. Nämä virheet olisivat helposti korjattavissa”, Ylipaino kertoo.
Kaapeleiden kiinnityksissä käytetään valitettavan usein UV-suojaamattomia nippusiteitä ja muita vääränlaisia kiinnikkeitä.
”Minä olen nähnyt itse monilla katoilla, että 6 – 7 vuotta vanhat nippusiteet alkavat napsahdella poikki”, Ylinen kertoo.
Monissa kohteissa tasasähköosan kaapeleita oli kytketty yhteen eri valmistajien liittimillä.
”SFS 6000 -standardin uuden version mukaan se ei ole enää luvallista. Eri valmistajien liittimiä käytettäessä esimerkiksi niiden lämpölaajeneminen voi olla erilaista.”
Myös paneelien vääränlaiset kiinnitysruuvit voivat aiheuttaa ajan saatossa ongelmia.
”Varsinkin itseporautuvat porankärkiruuvit näyttävät lähtevän helposti irti”, Ylinen sanoo.
Vastaava ongelma koskee irtoilevia varoitustarroja, joiden liimapinnat eivät kestä lämpötilojen vaihteluita.
Dokumentointi on ikuisuusongelma
Tähän mennessä tutkituissa kohteissa eniten puutteita löytyi järjestelmien dokumentoinnista ja käyttöönottotarkastuspöytäkirjoista.
”Puutteita löytyy esimerkiksi kaapelien ja tasasähköosan laitteiden merkinnöissä. Usein käyttöönottotarkastusmittaukset on tehty tai ainakin dokumentoitu puutteellisesti”, Ylipaino pahoittelee.
Joissakin kohteissa DC-kaapeloinnin kytkennät oli tehnyt henkilö, jolla ei ole oikeutta tehdä sähkötöitä.
”Käytännössä, kun paneeliasentaja liittää kaksi paneelia toisiinsa yhteen DC-kaapelilla, on kyseessä sähkötyö”, Ylipaino muistuttaa.
Verkkoyhtiöt auttoivat kohteiden valinnassa
AURISKI-hankkeen tavoitteena on saada tutkittua tämän vuoden aikana yhteensä 60 kohdetta, 30 Pirkanmaalla ja toiset 30 Satakunnassa. Kohteet ovat pääasiassa Pori-energia sähköverkot oy:n ja Tampereen energia sähköverkko oy:n alueilla. Yritykset kertoivat viestintäkanavissaan, että uusien aurinkosähköjärjestelmien omistajat voivat osallistua mukaan tutkimukseen. Näin tutkimuskohteiksi valikoitui pääasiassa pientalojen 4 – 10 kilowatin järjestelmiä.
Marko Ylisen ja Juho Ylipainon lisäksi tutkimuksen tekoon osallistuvat esimerkiksi TAMKin lehtori Aki Kortetmäki, Sataedun lehtori Harri Mäkitalo, Tredun lehtori Jouni Enqvist ja tuntiopettaja Sakari Rönkkö, TAMKin harjoittelija Laura Vuorinen sekä SAMKin harjoittelija Jouni Alho.
Tutkimuskierroksen valmistuttua hankkeessa laaditaan urakoitsijoille suunnattu ohjeistus, jonka avulla aurinkosähköjärjestelmien asennusten sähkö-, palo- ja käyttöturvallisuutta sekä standardinmukaisuutta voidaan parantaa entisestään.
FAKTA: Tyypillisiä vikoja ja puutteita
- Laitteiden merkinnät
- Puuttuvat varoitustarrat
- Puutteelliset käyttöönottotarkastusmittaukset
- Vääränlaisten kiinnikkeiden käyttö
- Mekaanisen suojauksen puutteet
- Dokumentoinnin puutteet
- Maallikoiden kytkemät kaapelit
Mikko Arvinen, teksti
