Ammattioppilaitosten syyslukukausi alkoi lähes normaalisti

"Keväällä opetus oli pitkälti teoriapainotteista, nyt keskitymme käytännön opetukseen", Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Tahvo Aivio kertoo.

Ammattioppilaitoksissa on palattu suurimmaksi osaksi lähiopetuksen pariin, mutta on myös varauduttu mahdollisiin koronaviruksesta johtuviin uusiin rajoitteisiin.

Uusi audioartikkeli pienydinvoimasta

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKEssa syyslukukausi on aloitettu tavalliseen tapaan, kuten ennen koronaviruspandemiaa, lähiopetuksen parissa.

– Olemme palanneet niin sanotusti takaisin arkeen. Nyt työsaleissamme on melko suuri paine, kun yritämme saada mahdollisimman paljon käytännön koulutusta suoritettua. Opiskelijat ja opettajat tekevät pitkää päivää, koska meillä on pieni pelko siitä, että joutuisimme siirtymään takaisin etäopetuksen pariin, POKEn automaatiotekniikan lehtori Tahvo Aivio kertoo.

– Uuden opetussuunnitelman myötä kuitenkin lähiopetus vähenee ja sähkö- ja automaatioasennuksia on pudotettu pois, mitä emme pidä hyvänä asiana, koska käytännön perusasioiden opetus jää silloin vähemmälle, Aivio lisää.

POKEssa kiinnitetään erityisesti huomiota hyvään hygieniaan, jolla yritetään ehkäistä koronaviruksen leviämistä. Myös turvaväleistä pidetään huolta niin tunneilla kuin tauoillakin.

Helsingissä Stadin ammattiopistossa opetusta on lähiopetuksen lisäksi myös etänä.

– Meillä on Helsingin kaupungin strategian mukainen hybridimalli, jossa lähiopetuksen osuus on kaksi kolmasosaa ja loput on tietopohjaista opetusta verkkoympäristössä ohjattuina tehtävinä, sähkö- ja automaatiotekniikan lehtori Tuomas Riihimäki kertoo.

Stadin ammattiopistossa pyritään jakamaan lähiopetus vielä niin, että puolet siitä suoritettaisiin työpaikoilla tapahtuvana oppimisena. Keväällä koronaviruksesta johtuvista rajoituksista huolimatta Stadin ammattiopistossa saatiin käytännön koulutusta suoritettua paremmin, kuin mitä Riihimäki aluksi kuvitteli.

– Meillä oli suuret määrät opiskelijoita koulutussopimuksilla ja oppisopimuksilla opiskelemassa työpaikoilla, mutta työaikaa ja resursseja tämä vaatii paljon enemmän kuin ennen koronavirusta, Riihimäki sanoo.
  

Toppi auttaa harjoitteluiden seurannassa

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULilla on tarjolla yritys- ja oppilaitosjäsenilleen ilmainen Toppi-sovellus, joka toimii verkko- ja mobiililaitteissa ja sitä voidaan käyttää apuna opiskelijan työssäoppimisen suunnittelussa ja seurannassa.

Salon seudun ammattiopistossa työharjoitteluita seurataan toistaiseksi puhelimitse ja sähköpostitse, mutta myös Toppi-sovelluksen käyttöönottoa harkitaan.

– Meillä on suhteellisen pieni määrä opiskelijoita, joten pystymme sujuvasti ohjaamaan ja hoitamaan henkilökohtaisesti työharjoitteluiden seurannat, Salon seudun ammattiopiston sähkö ja automaatioalan opettaja Tuomo Vaanela kertoo.

Järviseudun ammatti-instituutti JAMIssa työharjoitteluita seurataan perinteisin menetelmin.

– Seuranta tapahtuu pitkälti opiskelijoiden tekemän päiväkirjan ja puhelinsoittojen perusteella. Meillä nämä välimatkat ovat sellainen ongelma, että jos lähtisimme jatkuvaa seurantaa tekemään työmailla, niin työaika kuluisi matkoihin, JAMIn sähköalan opettaja Janne Timonen kertoo.

 
Uudistuksia opetussuunnitelmaan

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon uudet perusteet astuivat voimaan elokuun alussa. Perusteet otetaan käyttöön vaiheittain. Uusien tutkintoperusteiden mukaisesti opinnot aloittava opiskelija voi valita sekä sähköasentajan että automaatioasentajan tutkintoon johtavia opintoja ja valmistua molempiin tutkintoihin opintojensa aikana.

– Uusien perusteiden käyttöönotto on lähtenyt käyntiin hyvin. Kyllähän tämä uusi opetussuunnitelma vastaa paremmin näihin nykypäivän haasteisiin. Suuri osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla ja siellä on mahdollista valita ammatillisia valinnaisia, joista varmasti jokaiselle löytyy jotakin, Oulun seudun ammattiopisto OSAOn sähköalan lehtori Keijo Ruonala sanoo.

Vanhat opiskelijat jatkavat opintonsa loppuun vanhoilla perusteilla, mutta uudet opiskelijat aloittavat uusien perusteiden parissa.

Antero Vuorilehto, teksti

Maksuton Admicom-webinaari: Määrälaskenta nyt ja tulevaisuudessa