Euroalueen talouden loppuvuoden näkymät ovat heikot ja kasvu on hidasta myös ensi vuonna.
Näin kertoi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen, joka puhui Euroopan ja Suomen talouden näkymistä Tampereella 23. – 24.11. pidetyillä Sähköurakoitsijapäivillä.
Nykäsen mukaan euroalueen talouskasvu on seisahtunut. Kasvun ennustetaan elpyvän vuonna 2024, mutta hitaasti. Euroopan keskuspankin mukaan euroalueella talouskasvu olisi tänä vuonna 0,7 prosenttia, ensi vuonna yhden prosentin ja 1,5 prosenttia vuonna 2025.
Euroopan neuvoston arvion mukaan ohjauskorot on nyt nostettu tasolle, jolla riittävän pitkään pidettyinä ne edistävät tuntuvasti inflaation palaamista tavoitteen mukaiseksi. Euroalueen inflaatio on hidastumassa EKP:n ennusteen mukaista vauhtia ja pohjainflaatio on sitkeää: tänä vuonna 5,6 prosenttia, ensi vuonna 3,2 prosenttia ja 2,1 prosenttia vuonna 2025.
– Suomi toipuu taantumasta tahmeasti ja vuoden 2024 kasvunäkymä on aiempaa heikompi. Tuoreimmat taloustilastot ennakoivat hyvin heikkoa loppuvuotta, Nykänen kertoi.
Hän arvioi, että Suomen BKT supistuu tänä vuonna noin 0,2 prosenttia, kasvaa ensi vuonna 0,2 prosenttia ja vuonna 2025 1,4 prosenttia. Nykänen kertoi, että joulukuun puolivälissä Suomen Pankilta tulee tarkempaa numerotietoa.
Työmarkkinoillakin suhdannehuippu on ohitettu. Työllisyysaste on noussut, mutta tehdyt työtunnit eivät. Kokonaistyöpanos on samalla tasolla kuin ennen pandemiaa, vaikka työllisyysaste on selvästi korkeampi.
Jotain positiivistakin Nykänen sentään esitti, sillä hintapaineet hellittävät hiljalleen Suomessa.
– Yhdenmukaisella kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio taittuu yhteen prosenttiin vuonna 2024.
Sen sijaan palveluiden hintojen nousu jatkuu nopeampana.
– Pohjainflaatio laskee 2,4 prosenttiin vuonna 2024 ja kahteen prosenttiin vuonna 2025, Nykänen sanoi.
Pahimmin talouden alamäki koskettaa rakennusalalla asuinrakentamista, jossa on luvassa jyrkkä pudotus. Tänä vuonna uusien asuntojen rakentaminen vähenee selvästi ja vähenemisen ennakoidaan jatkuvan myös ensi vuonna.
Väestökehitys ja koulutustaso haasteina
Väestön ikääntyminen ja koulutusasteen nousun pysähtyminen rajoittavat osaavan työpanoksen saantia ja heikentävät talouden kasvumahdollisuuksia. Samalla myös investoinnit tuotannolliseen pääomaan, tutkimukseen ja kehitykseen ovat vaarassa vähentyä.
Nykäsen mukaan yliopistot ovat avainasemassa, sillä ne tuottavat paitsi inhimillistä pääomaa, myös tutkimusta ja innovaatioita. Lisäksi tarvitaan edelleen reformeja osallistumisasteen nostamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi.
– Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto parantaisi Suomen työllisyysastetta, Nykänen totesi.
Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteen mukaan nettomaahanmuutto oli noin 15 000 henkilöä. Maltillinenkin lisäys parantaa työllisyysastetta olennaisesti pitkällä aikavälillä.
Suomessa suhdannetilanteen heikkeneminen vaikeuttaa myös julkisen talouden vahvistamisen tavoitetta. Julkinen talous on heikentynyt verrattuna muihin Pohjoismaihin kuluneen runsaan vuosikymmenen aikana. Velkasuhteen kasvusuunta on poikkeava ja huolestuttava, sillä Suomen julkinen velkasuhde on kaksinkertaistunut yli 70 prosenttiin, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa se on pysynyt noin 40 prosentin tuntumassa.
– Kestävän talouskasvun edellytykset on turvattava innovaatioita ja niiden hyödyntämistä tukevalla pitkäjänteisellä talouspolitiikalla, Nykänen esitti.
Ryhti-hanke uudistaa tiedonhallinnan
Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen esitteli tulevaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmää.
Rautiainen kertoi, että rakennetun ympäristön digivision mukaan Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö. Yhtenä askeleena siihen on käynnistetty hanke, rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Ryhti. Se on vuosina 2020 – 2024 toteutettava valtakunnallinen tiedonhallinnan uudistus, joka koskee ympäristöministeriön hallinnonalan rakennetun ympäristön tietoja. Hankerahoitus on suuruudeltaan 21,9 miljoonaa euroa.
Ryhti sisältää rakennusluvituksessa ja alueidenkäytön suunnittelussa syntyvää tietoa yhteen toimivassa ja koneluettavassa muodossa. Hankkeessa kehitetään olemassa olevien kaava- ja rakennustietojen saatavuutta ja laatua. Voimassa olevat kaavat tallennetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Vuodesta 2025 alkaen luvitetuista rakennuksista saadaan arkkitehtuuri-, rakennus- ja talotekniikkatietoja 2D- tai 3D-muodossa valtakunnalliseen tietovarantoon. Tiedot koostuvat suunnitelmatiedoista ja toteutumatiedoista. Tietoja voi sitten hyödyntää myös käyttö- ja ylläpidossa sekä korjausrakentamisessa.
Ari Uusitalo, teksti
