Sähkömaailma Extran 4/2023 pääkirjoitus.
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama sähkön hintapiikki viime syksynä ja alkutalvesta tasaantui kevään ja kesän aikana, ja kesällä nähtiin jopa negatiivisia sähkön hintoja. Kaiken kaikkiaan pörssisähkö on ollut viime kuukausina hyvin edullista. Ydinvoiman osuus sähkön tuotannosta oli ajoittain jopa yli 50 prosenttia ja tuulivoimakapasiteetti kasvaa edelleen vauhdilla.
Ei voida kuitenkaan sanoa, että näin syksyllä hintojen kehitys seuraavan puolen vuoden aikana ei olisi kenenkään tiedossa, vaikka sähkön futuurihinnoista voidaan jotakin arvailla. Sähkön käyttäjät ovat hintapaineessa joutuneet entistä tarkemmin miettimään, millainen sähkösopimus on järkevä ottaa, jos entinen sopimus on päättymässä. Sähkönmyyjät ovat tuoneet uusia tuotteita, joiden vertailu keskenään ei ole välttämättä helppoa, vaikka omaisikin ennustajan lahjoja.
Yhtenä esimerkkinä mainittakoon määräaikainen sähkösopimus, jossa on periaatteessa kiinteä hinta, joka kuitenkin voi muuttua kulutuskäyttäytymisen perusteella. Sopimukset, joissa kuluttajaa palkitaan sähkönkäytöstä silloin, kun sähköstä on ylitarjontaa ja vastaavasti rangaistaan, kun sähköstä on niukkuutta, ohjaavat sähköjärjestelmän optimaalisempaan käyttöön.
Mikä sitten on kohtuullinen sähkön hinta? Kesällä sekä kuluttajariitalautakunta että Energiavirasto julkaisivat omat näkemyksensä asiasta. Nämä erosivat aika tavalla toisistaan ja erityisesti kuluttajariitalautakunnan suositus sai kovaa kritiikkiä sähkönmyyjiltä eikä siihen ole haluttu sitoutua. Keskustelu näistä jatkuu ja nähtäväksi jää, miten näitä näkemyksiä sovitetaan yhteen vai sovitetaanko.
Pitäisikö sitten olla huolissaan? On monta syytä kuitenkin uskoa siihen, että sähkömarkkinoilla voidaan palata parempaan ennustettavuuteen, vaikka hintavaihtelut varmasti ovat tulleet jäädäkseen.
Suomi on saavuttanut sähköomavaraisuuden tämän vuoden aikana ja uutta tuotantokapasiteettia valmistuu vauhdilla. Fingridin näkemyksen mukaan vuonna 2030 Suomessa voisi tuulivoiman kapasiteetti olla 23 000 MW ja vastaava sähköenergian tuotanto 75 TWh. Vastaavat luvut aurinkosähkön osalta olisivat 7 000 MW ja 7 TWh. Aurinkosähkön osalta tämä edellyttää myös suurien, kymmenien tai satojen megawatin aurinkopuistojen rakentamista. Sellaisia hankkeita onkin useita vireillä.
”Sähkön käyttäjiltä edellytetään parempaa sähkönkäytön hallintaa eli kulutusjoustoa.
Sähkön käyttäjiltä edellytetään parempaa oman sähkönkäytön hallintaa eli kulutusjoustoa. Tuosta mainitusta uusiutuvien sähköntuotantomuotojen kapasiteetista kun saattaa olla käytettävissä tuulettomana pakkaspäivänä noin 0 MW.
Esa Tiainen
Sähkömaailma Extran päätoimittaja ja Sähköinfo oy:n tekninen johtaja.
