Suomen Kansallisteatterin uusittu Pieni näyttämö avautuu marraskuussa yleisölle mittavan peruskorjauksen jälkeen. Teatterissa äänievakuointi- ja paloilmoitinjärjestelmien toteutukselle asetettiin monia erityisvaatimuksia.
Kansallisteatterin uudemman osan, eli 1930- ja 1950-luvuilla Kaisaniemen puiston puolelle valmistuneiden laajennusten mittava peruskorjausurakka on saatu valmiiksi. Vuoden 2020 lopulla käynnistyneessä remontissa uusittiin teatterin uudemman puolen vesikatto ja tehtiin julkisivun ja perustusten korjaustöitä sekä uusittiin kaikki talotekniikka.
Lisäksi Pienen näyttämön sisätilat entisöitiin ja rakennuksen Kaisaniemen puiston puoleiseen päätyyn rakennettiin uusi Teatterikahvila ja suurten ikkunoiden avartama Taivassali-näyttämö. Teatterin vanhempi, Rautatientorin puolelle vuonna 1902 valmistunut, osa on remontoitu 2000-luvun alussa.
Vaativa kaapelointi vanhoihin rakenteisiin
Kiinteistö on varustettu automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä ja koko kiinteistön kattavalla äänievakuointijärjestelmällä. Vantaalainen DT Systems oy vastasi äänievakuointijärjestelmän toimituksesta osana kokonaisurakkaansa, johon kuului myös esitystekniikan kaapelointi ja teatterin yleiskaapelointijärjestelmän toimitus.
– Caverion Suomi oy toimitti meille äänievakuointijärjestelmän laitteet ja käyttöönoton. Teimme töitä vuoden ajan 2 – 3 miehen vahvuudella, DT Systemsin projektipäällikkö Teemu Saarenmaa kertoo.
Museovirasto seurasi tarkasti erityisesti Pienen näyttämön, lämpiöiden ja vanhojen portaikkojen remontointia.
– Aina tämä on haastavaa kun vanhaan kohteeseen tehdään uutta, mutta sähkösuunnittelija ja arkkitehti ovat tehneet suunnitelmat, eli sikäli meidän ei tarvinnut miettiä toteutustapoja, Saarenmaa sanoo.
Sitowise oy vastasi kohteen sähkö- ja turvasuunnittelusta palosuunnittelu mukaan lukien ja Granlund oy LVIA-suunnittelusta.
IP-pohjainen järjestelmä lähes 300 kaiuttimella
Vajaat 300 kaiutinta ja kaksi suurta keskusta kattava äänievakuointijärjestelmä on toteutettu Boschin Praesensa-järjestelmällä.
– Tämä on aivan uusi, IP-pohjainen järjestelmä. Asensimme ensimmäiset laitteet tällä tekniikalla viime vuoden joulukuussa, Caverionin projektipäällikkö Ville Lohtaja kertoo.
Järjestelmä on jaettu kahteen, kiinteistön eri puolille sijoitettuun keskukseen. Molemmissa keskuksissa on viisi 600 watin tehoista, 8-kanavaista vahvistinta, joita ohjataan yhteisellä keskusyksiköllä. Järjestelmä on varustettu akkuvarmennuksella.
– Paloilmoittimia ja poistumishälytysjärjestelmiä koskevien standardien vaatimusten mukaan järjestelmän tulee toimia varavirralla vähintään 30 minuutin ajan, Lohtaja sanoo.
Yhteydet vahvistimilta kaiuttimille on toteutettu KLMA-merkinantokaapeleilla ja keskusten välit kuidulla. Järjestelmän toimintavarmuuden parantamiseksi kaiuttimet on kaapeloitu A- ja B-linjoihin ja niille on lisätty linjavalvontakortit. Järjestelmää voidaan ohjelmoida selainpohjaisesti.
Kaiutinjärjestelmällä hoidetaan myös teatterin väliaikakuulutukset. Hälytystilanteessa hätäkuulutukset vuorottelevat kellojen kanssa, jolloin Boschin äänievakuointijärjestelmä ja Schneiderin paloilmoitinjärjestelmä keskustelevat keskenään kärkitiedoilla poistumishälytysjärjestelmän toimiessa paloilmoittimen ohjaamana alajärjestelmänä.
Näytelmiin voi kuulua niin paljon ääntä, että palohälytys saattaa jäädä esityksen aikana joko kokonaan huomaamatta, tai sen saatetaan ajatella jopa kuuluvan esitykseen. Näyttämötekniikan sähkönsyötön ohjauksiin paloilmoitinjärjestelmää ei voida kuitenkaan liittää, sillä esitystekniikan arvokkaat laitteet saattavat vaurioitua, mikäli sähköt katkeavat yllättäen. Turvallisuutta kuitenkin lisää se, että kaikki turvavalot syttyvät automaattisesti palohälytystilanteessa.
Teatterisavu on ylipääsemätön haaste savuilmaisimille
Kansallisteatterin peruskorjauksen yhteydessä uusittiin sekä remontoidun puolen paloilmoitinjärjestelmä että teatterin 2000-luvun alussa peruskorjatun osan palokeskukset. Schneider Electric Finland oy:n toimitukseen kuului viisi Esmi Sense FPD -sarjan palokeskusta, noin 550 ilmaisinta, 80 palopainiketta ja 80 sireeniä.
Kansallisteatterin peruskorjaus
Hankkeen tilaaja: Suomen Kansallisteatteri
Päätoteuttaja: SRV-yhtiöt oyj
Projektinjohto: A-insinöörit oy
Sähköurakoitsija: LSK-talotekniikka oy
Sähkö-, tele- ja turvasuunnittelu: Sitowise Oy
LVIA-suunnittelu: Granlund Oy
Laajuus: 8 250 bruttoneliömetriä, 35 000 kuutiometriä
Kesto: Syksy 2020 – syksy 2023
Budjetti: 60 miljoonaa euroa
Schneider Electricin projektipäällikkö Anna Juuti toimi projektin vastuuhenkilönä ja vastasi projektin toteutuksen valvonnasta yhdessä kollegansa Jarmo Lindqvistin kanssa.
– Me uusimme kaikki nyt remontoidun puolen kenttälaitteet, minkä lisäksi toimitukseen kuului vanhan puolen keskusten uusiminen. Keskukset oli uusittu viimeksi 2000-luvun alussa. Olin silloinkin projektissa mukana, Juuti kertoo.
Vanhan puolen ilmaisimia uusitaan normaalien huoltotöiden yhteydessä.
– Vanhat Esmi-kenttälaitteet ovat yhteensopivia myös uusien keskustemme kanssa, joten vanhan osan ilmaisimet, joista osa on hyvinkin vanhoja, voi uusia hallitusti seuraavien vuosihuoltojen yhteydessä, Juuti kertoo.
Teatteriympäristö on hankala paikka paloilmoitinjärjestelmälle.
– Teatterissa kaikki tekniikka pitää suunnitella esitysten ehdoilla. Erityisesti teatterisavu on haastavaa, sillä se tunkeutuu joka paikkaan ja laukaisee savuilmaisimet äärimmäisen tehokkaasti. Tiloissa, joihin savu pääsee leviämään, on käytetty kolmisuureilmaisimia. Näytösten ja harjoitusten ajaksi ilmaisimen savuominaisuus kytketään irti ja tiloja valvotaan ilmaisinten lämpö- ja CO-ominaisuuden avulla.
Paloilmoitinjärjestelmän toimituksen lisäksi Schneider Electric vastasi omana urakkanaan koko kiinteistön kiinteistöautomaatiojärjestelmän toimituksesta. Myös paloilmoitin on yhdistetty tähän EcoStruxure-kiinteistönhallinta-alustaan, jossa käyttäjille tarjotaan pohjakuviin perustuva graafinen käyttöliittymä helpottamaan päivittäisiä tehtäviä paloilmoittimen parissa. Paloilmoitinjärjestelmän asennuksesta vastasi turkulainen Exe Group oy.
Mikko Arvinen, teksti ja kuvat
