Neonvalomainosten valmistus on pian katoavaa kansanperinnettä

Erityisesti ravintolat haluavat hankkia yhä uusia neonvalomainoksia. Kuva Mikko Arvinen.
Erityisesti ravintolat haluavat hankkia yhä uusia neonvalomainoksia. Kuva Mikko Arvinen.

Suomessa toimii enää kaksi päätoimista neonvalomainoksia valmistavaa ja korjaavaa yritystä. Töitä olisi enemmän kuin tekijöitä.

Uusi audioartikkeli pienydinvoimasta

Helsinkiläisen Neoneffect oy:n toimitusjohtaja Martti Peni, 57, tutustui neonputkien puhaltamiseen 90-luvulla Valomainos oy:ssä työskennellessään.

– Silloin kysyttiin, kiinnostaisiko minua kokeilla lasinpuhallusta, ja siitä se lähti. Sain opettajakseni taitavan, vähän yli 70-vuotiaan lasinpuhaltajan, ja hän sai minut innostumaan hommasta.

Peni perusti Neoneffectin vuonna 2000 yhdessä Oiva Säkin kanssa. Nykyisin 81-vuotias Säkki työskentelee yrityksessä yhä lähes päivittäin.

– Ei tässä käsi vielä paljon vapise, mutta ihan kaikkein monimutkaisimpia töitä ei pysty tekemään enää samalla tavalla kuin nuorempana, Säkki kertoo.

Martti Peni ja Oiva Säkki ovat valmistaneet neonvalomainoksia Helsingin Konalan valoverstaallaan vuodesta 2000 lähtien. Seiniä koristavat sekä neonputkista että ledivaloputkista tehdyt valoteokset.

Penillä ja Säkillä riittää töitä niin paljon kuin he vain jaksavat tehdä. Erityisesti ravintolat ovat yhä kiinnostuneita hankkimaan uusia neonvalomainoksia, minkä lisäksi lukuisat vanhat valomainokset ympäri maata kaipaisivat huoltoa ja korjauksia. Neoneffectin lisäksi enää Turussa toimiva Lasinpuhaltamo M. Hirvonen oy on erikoistunut neonvalomainosten tekoon ja korjauksiin.

– Heidänkin kaksi työntekijäänsä ovat jo yli 60-vuotiaita. Töitähän tässä olisi, mutta kohta alalla ei ole enää tekijöitä. Muutamalle uudelle puhaltajalle riittäisi Suomessa hyvin töitä, Martti Peni sanoo.

Neoneffectissä on käynyt vuosien varrella joitakin harjoittelijoita esimerkiksi taidelasipuolelta kokeilemassa lajia, mutta lopullista kipinää valomainosten tekoon heillä ei ole syttynyt. Yrityksen palveluksessa on myös kaksi nuorempaa valomainosasentajaa, mutta he ovat erikoistuneet sähköpuoleen ja nykytekniikkaan.

– Moni varmaan ajattelee, että minulla olisi joku jatkaja yritykselle, mutta ei minulla ole. Ottakaa vain yhteyttä, jos yrityksen ostaminen kiinnostaisi. Voin minä tässä vielä pari vuotta olla mukana perehdyttämässä, jos seuraaja löytyy, Peni vinkkaa.

Näyttäviä mainoksia ja historiallisia kohteita

Suomessa on monia historiallisia kohteita, joissa vanhat neonvalomainokset on jo korvattu ledeillä. Vanhoja hienoja neonmainoksia löytyy vielä esimerkiksi Helsingin keskustaan vuonna 1936 valmistuneesta Lasipalatsista, mutta esimerkiksi Helsingin rautatieasemalla on siirrytty jo pelkästään ledeihin – Museoviraston hyväksynnällä. Martti Peniä tämä hieman harmittaa.

– Rautatieaseman pintaneonit on korvattu Countour Led -putkilla. Päällepäin ne näyttävät melkein neonputkilta, mutta niiden valmistus on kalliimpaa kuin perinteisten neonputkien tekeminen. Mutta pitää myöntää, että onhan niiden sähkönkulutus pienempi kuin neonien.

”Ranskan Edison” Georges Claude esitteli maailman ensimmäiset neonvalot Pariisissa vuoden 1910 moottorishow’ssa. Sen jälkeen neonvalot nousivat nopeasti suosituiksi ympäri maailmaa. Kiitos länsimaalaisen mediakulttuurin, neonvaloista tulee monille ensimmäisenä mieleen vanhat yhdysvaltalaiset mainokset. Myös Suomessa neonvalot yhdistetään 50- ja 60-luvun rock-kulttuuriin. Tämä näkyy myös Neoneffectin Helsingin Konalan valoverstaan tiloissa, missä seinillä on runsaasti musiikkiaiheisia teoksia valaistuista kitaroista yhtyeiden logoihin.

Asiakkaat lähettävät rikkinäisiä valomainoksia usein Neoneffectille arvioitaviksi. Jos entisöinnin hinta nousee liian suureksi, saatetaan vanhat neonteokset lahjoittaa yritykselle palautuksen sijaan. Osittain tätä kautta verstaalle on kertynyt näyttävä kokoelma vanhoja valomainoksia. Näitä korjaillaan ajan salliessa paitsi omaksi iloksi, myös elokuvien ja televisio-ohjelmien rekvisiitaksi vuokrattavaksi.

Hyvin tehdyt neonit kestävät vuosikausia

Neonvaloilla koristeltu taulu kuuluu Martti Penin henkilökohtaisiin suosikkitöihin. Kuva Mikko Arvinen.
Neonvaloilla koristeltu taulu kuuluu Martti Penin henkilökohtaisiin suosikkitöihin.

Neonputkien loisteaine kiinnitetään nestemäisenä putkien sisäpinnalle, mikä luo valolle kalvomaisen loisteen. Tyhjiöpumppaus ratkaisee neonvalon eliniän. Mikäli pumppausta ei tehdä kunnolla, valoteoksen elinikä jää muutamaan vuoteen.

– Hyvin tehdyt neonit kestävät ledejä pidempään. Meidän oma mainoksemme kesti yhtäjaksoisesti päällä 16 vuotta, Martti Peni kertoo.

Neonien värivalikoima on laajentunut vuosikymmenten varrella, ja nykyisin neonvaloja on saatavissa jo lähes sadassa eri värisävyssä vihreästä oranssiin ja sinisestä pinkkiin. Penin mukaan kaikkia neonputkien valmistuksessa tarvittavia tarvikkeita ja materiaaleja saa yhä helposti maailmalta.

Ledien yleistyminen ei harmita lasinpuhaltajia

Neoneffect tekee ja teettää runsaasti myös ledimainoksia.

– Aina välillä joku haluaisi tilata meiltä neonit paikkoihin, joista näen heti, ettei se ole järkevää. Mieluummin tarjoan itsekin taivutetuista ledivaloputkista tehtyjä mainoksia esimerkiksi ravintoloiden baaritiskeille ja muihin paikkoihin, joissa ihmiset pääsevät kolhimaan niitä. Meidän aikamme ei myöskään riittäisi millään kaikkien tilausten toteuttamiseen neonvaloilla.

Peni on löytänyt vuosien varrella hyviä kiinalaisia yhteistyökumppaneita, joilta saa laadukkaita, täsmälleen haluttujen suunnitelmien mukaisia ledivalomainoksia.

– Varsinkin paljon yksityiskohtia sisältävät lediputkimainokset kannattaa tilata ulkomailta, sillä niidenkin teko vaatii niin paljon aikaa, ettei työtä ole kannattavaa tehdä Suomessa.

Ledit alkoivat syrjäyttää neoneja valomainoksissa vuosituhannen alussa. Tämän jälkeen leditekniikka on kehittynyt valtavasti, ja numeerisilla mittareilla tarkasteltuna neonit häviävät ledeille nykyisin todennäköisesti kaikilla mitattavissa olevilla suureilla. Silti neonvalojen tunnelmassa on vain yhä jotakin nostalgista kauneutta, mitä luksimittarilla on hankala mitata.

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Maksuton Admicom-webinaari: Määrälaskenta nyt ja tulevaisuudessa