Pääkirjoitus, Sähkömaailma Extra 1/2022.
Vantaalla sijaitseva jätevoimala polttaa vuodessa 374 000 tonnia kotitalouksien sekajätettä. Tästä roskasta voimala tuottaa vuodessa noin puolet koko Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä ja noin 30 prosenttia kaupungin vuotuisesta sähköntarpeesta. Jätteestä saatava sähköteho on 35 MW ja kaukolämpöteho 110 MW. Meneillään olevan laajennuksen valmistuttua tänä vuonna myös kaupan ja teollisuuden jätteitä saadaan energian tuottamiseen.
Sähköajoneuvojen määrän nopea kasvu on tuonut tarvetta miettiä, miten esimerkiksi autojen akut hyödynnetään, kun ne eivät enää ole ajoneuvokäyttöön soveltuvia. Yksi vaihtoehto on akuston siirtäminen ja muuntaminen kiinteistön sähkövarastoksi, jolloin sen elinkaari pitenee.
Perinteisistä jätteenkeräysyhtiöistä on tulossa osa kiertotalouden ammattilaisketjua. Lisääntyvät velvoitteet jätteiden lajittelusta tehostavat materiaalien uusiokäyttöä. Toiselle jätteeksi muuttunut materiaali on toiselle raaka-ainetta. Edellä mainitut esimerkit kuvaavat kiertotalouden yhä kasvavaa roolia, jossa myös sähköala on vahvasti mukana.
”Paras tae kierrätyksen varmistamiselle on tehdä siitä hyvää liiketoimintaa.
Kaikkia Euroopassa sähkö- ja elektroniikkalaitteita maahantuovia tai valmistavia yrityksiä sitoo tuottajavastuulainsäädäntö. Se tarkoittaa, että yritysten eli tuottajien on huolehdittava laitteista myös sitten, kun niistä aika jättää. Suurin osa kierrätykseen menevistä laitteista on joko niin vanhoja, rikkinäisiä tai muuten elinkaarensa päässä, että ne yleensä murskataan ja hyödynnetään uudelleen materiaaleina.
Materiaaleista jopa 99 prosenttia käytetään uudelleen teollisuuden raaka-aineina. Kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö IRENA on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä aurinkopaneelien maailmanlaajuisen jätteen määrä on yhteensä 1,7–8 miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2018 Suomessa kerättiin 3,4 miljoona tonnia yhdyskuntajätteitä.
Aurinkopaneelien kierrätys on osa kiertotaloutta jo nyt, mutta varsinkin 20–30 vuoden kuluttua kierrätyksen tarve moninkertaistuu. Aurinkopaneelit ja niihin liittyvät komponentit tulisi hyödyntää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tähän tarvitaan lisää investointeja ja yhteistyötä valmistajien, kierrätyspalvelujen tarjoajien ja aurinkovoimaloita käyttävien tahojen kesken.
Vaikka EU:n sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivi (WEEE-direktiivi) velvoittaa aurinkopaneelien valmistajat hoitamaan tuottajavastuun mukaiset kierrätysvelvoitteet, paras tae kierrätyksen varmistamiselle on tehdä siitä hyvää liiketoimintaa.
On hyvä tiedostaa, että myös kiertotalouden onnistumisessa lainsäädännön ja liiketoiminnan ohella suurin vaikutus lienee yksilön valinnoilla.
Esa Tiainen
Sähkömaailma Extran päätoimittaja, Sähköinfo oy:n tekninen johtaja.
