Kolumni, Amplit oy:n toimitusjohtaja Jussi Kuusela.
Otsikon väitteestä ei käsittääkseni olla eri mieltä rakentamisen osapuolien kesken. Jos jostain ollaan eri mieltä, niin siitä, mistä kohti ja kuinka paljon prosessi on rikki.
Talotekniikkaurakoitsijoiden näkökulmasta prosessin rikkinäisyys näkyy sekä töiden huonona tehokkuutena, urakoitsijoiden ammattitaidon huonona hyödyntämisenä ja turhana riitelynä. Suomeksi tuo edellinen tarkoittaa sitä, että aikataulut eivät pidä, suunnitelmat eivät vastaa asentajien tarpeita ja työmailla on aivan liian usein tärkeämpää löytää ongelmaan syyllinen kuin ratkaisu.
Jätetään syyllisten etsiminen tällä kertaa väliin ja koetetaan pitäytyä ratkaisuissa. Ratkaisujen löytämiseksi on tärkeää tunnistaa ongelmien juurisyyt. Juurisyyhän löytyy kysymällä niin monta kertaa miksi, että ollaan löydetty ongelman varsinainen aiheuttaja, ei vain sen ilmentymä.
Jotta meillä olisi näistä syistä vahvempaa tietoa kuin yksittäisten toimijoiden mielipiteet, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on ollut mukana rahoittamassa kahta asiaan liittyvää tutkimusta. ”Taloteknisten järjestelmien rooli rakennusinvestoinnin prosessissa” -tutkimuksesta on erinomainen artikkeli lokakuun Sähkömaailmassa. Jos se jäi lukematta, kannattaa palata lukemaan vaikkapa digilehti.
Itse tiivistäisin lyhyesti tutkimuksen tulokset niin, että talotekniikkaurakoitsija kannattaa ottaa hankkeeseen ajoissa mukaan ja hyödyntää urakoitsijan ammattitaitoa mahdollisimman monipuolisesti.
”Ratkaisujen löytämiseksi on tärkeää tunnistaa ongelmien juurisyyt.
”Hukka LVI- ja sähkötöissä” -tutkimuksen tulokset julkistettiin Sähköurakoitsijapäivillä. Tuloksista ilmenee, että talotekniikka-asentaja käyttää työajastaan ammattialansa töihin 15 – 25 %. Suurin osa ammattimiehen työajasta menee arvoa tukevaan työhön, kuten materiaalisiirtoihin. Merkittävä osa eli noin 20 % työajasta on puhdasta hukkaa.
Molempien tutkimusten tuloksien pitäisi olla alalle ilouutinen, sillä nyt on mistä parantaa. Työvoimapulasta puhutaan paljon, ammattitaitoisesta työvoimasta on ollut pulaa aina.
Tutkimuksen perusteella helpoin ratkaisu olisi siirtää työn rajaa niin, että arvoa tukevaa työtä tekisivät tukipalvelut, jolloin ammattimiehen ammattityöhön saataisiin ”helposti” lisää 10 prosenttiyksikköä. Se, onko ala ja ammattiyhdistysliike aidosti valmis käymään tätä keskustelua, jää nähtäväksi.
Jussi Kuusela
Kirjoittaja on Amplit oy:n toimitusjohtaja ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n puheenjohtaja.
