Jälkiasennushissien markkinat käyvät kuumina

Linjasaneerausbuumin ja yhteiskunnan tuen ansiosta vanhoihin taloihin rakennetaan jälkiasennushissejä kiihtyvään tahtiin.

Tällä vuosituhannella Helsinkiin on rakennuttu jo yli tuhat jälkiasennushissiä, joista 973:lle on myönnetty kaupungin hissiavustus.

– Tuhannes kaupungin tukema jälkiasennushissi tulee valmistumaan ensi vuonna, ja tämä on sitten tietenkin juhlinnan paikka, mutta meille jää kaupunkiin vielä yli 8 700 hissitöntä porraskäytävää, Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä kertoo.

Jälkiasennushisseihin liittyvien kysymyksien selvittämisen lisäksi hissiasiamiehen työhön ja Helsingin kaupungin tarjoamaan palveluun kuuluu valmistuneiden kohteiden esittelyä omia jälkiasennushissejä suunnitteleville taloyhtiövaikuttajille. Vuosittain Simo Merilä käy noin tuhannessa porraskäytävässä.

– Parhaimmillaan palautteessa kuulee, että jälkiasennushissi näyttää siltä, kuin se olisi ollut porrashuoneessa aina.

Hissin rahoituksen lisäksi keskustelua herää usein jälkiasennushissin sopivuudesta vanhaan ja tyylikkääseen porraskäytävään.

– Olen törmännyt tosi harvoin riitaisiin yhtiökokouksiin, mutta rakentavaa keskustelua voi syntyä paljon.

Hissiasiamiehenä neljä vuotta työskennelleen Merilän mukaan vaikeimmat paikat löytyvät kantakaupungin suojelluista porraskäytävistä.

– Ylivoimaisesti hankalimpia kohteita ovat viime vuosisadan vaihteen jugend-talot. Porrashuoneen mitoitus estää hissin rakentamisen talon sisäpuolelle noin joka 20. kohteessa.

Tällöin vaihtoehtona saattaa olla talon ulkoseinustalle asennettava hissikuilu, mutta kantakaupungin historiallisissa kohteissa tämäkään ei aina onnistu. Lähes aina jokin ratkaisu kuitenkin löytyy.

– Markkinoille on tullut paljon uusia ratkaisuja. Jos johonkin ei pystytty rakentamaan hissiä viisi vuotta sitten, saattaa ratkaisu nykyisin jo löytyä.

Merilän mukaan jälkiasennettavien hissien markkinoilla on sopivasti kilpailua, mikä kannustaa yrityksiä myös jatkuvaan tuotekehitystyöhön ja erilaisten ratkaisujen tarjoamiseen. Tällä hetkellä töitä on kuitenkin tarjolla jopa enemmän kuin tekijöitä. Pääkaupunkiseudun rakentaminen käy kuumilla kierroksilla, mikä näkyy myös hissiasentajien työmäärässä, ja kun yhtälöön lisätään vielä suomalaisten hissiasentajien varsin korkea keski-ikä, on alalla nähtävissä jo merkkejä uhkaavasta työvoimapulasta. Ongelman pahenemisen estämiseksi useammatkin yritykset ovat aloittaneet jälleen jatkokouluttamaan itse sähköasentajia hissien asennustöihin vuosien tauon jälkeen.

Konehuoneettomia ja hydraulisia hissejä

Jälkiasennettavien hissien markkinat jakautuvat melko tasan konehuoneettomien köysihissien ja hydraulisten hissien välille. Jotkut saattavat muistaa hydrauliset hissit köysihissejä hitaampina, ja aikaisemmin näin olikin. Nykyisin sekä hydraulisten että konehuoneettomien jälkiasennushissien nopeus on noin 0,6 metriä sekunnissa.

Hydraulisten hissien laitetila sijoitetaan yleensä noin 5 – 10 metrin päähän hissistä, mistä hydrauliikkalaitteiston tuottama nostovoima siirtyy tukevaa letkua pitkin hissiin. Alaspäin tullaan maan vetovoiman avulla sähkökäyttöisiä venttiileitä säätämällä. Jälkiasennettavien hissien rakentamiseen erikoistuneen RH Tekniikka Oy:n toimitusjohtaja Reijo Liimataisen mukaan pumpun työpaine on 30-40 baaria ja ylikuormapaine noin 60 baaria. Hydrauliikkaletkut ovat kuitenkin erittäin tukevaa tekoa.

– Ainakaan minä en ole kuullut, että yksikään hissin hydrauliikkaletku olisi hajonnut Suomessa, Liimatainen kertoo.

Hydrauliikkapumpusta lähtee jonkin verran ääntä, mutta kellarikomeroon sijoitettuna tämä ei häiritse ketään. Matkustajille hydrauliset hissit ovat lähes äänettömiä, mutta ei uusista köysihisseistäkään ääntä juuri lähde.

Hydraulisten hissien lisäksi vanhojen kerrostalojen kannalta merkittävä innovaatio ovat vastapainottomat köysihissit. Kun vastapainoa ei tarvita, pystytään ahtaisiin tiloihin rakentamaan selvästi tilavampi hissi, kuin mitä aikaisemmin olisi ollut mahdollista.

Jälkiasennushissin hankintakustannukset vaihtelevat huomattavasti kohteen vaatimien rakennusteknisten töiden mukaan, mutta karkeasti arvioituna hintaluokka alkaa noin 50 000 eurosta per hissipysäkki.

Valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tukee jälkiasennushissien rakentamista tänä vuonna yhteensä 36 miljoonalla eurolla. Alun perin summa oli 25 miljoonaa euroa, mutta valtion ensimmäisessä lisäbudjetissa tärkeäksi katsotulle toiminnalle myönnettiin 11 miljoonan euron lisärahoitus. ARA:n myöntämä hissiavustus on 45 % jälkiasennushissin rakentamiseen liittyvistä kokonaiskustannuksista suunnittelutyöt mukaan lukien.

Pyöreät hissit kotimaisena erikoisuutena

Suomessa jälkiasennushissejä asentavat pääasiassa Amslift Oy, Kone Hissit Oy, RH Tekniikka Oy, Suomen Hissiurakointi Oy sekä jossakin määrin myös ainakin Otis ja Schindler. Kone ei ole ainoa suomalainen hissivalmistaja, vaan myös Muuramessa toimiva, jälkiasennushisseihin erikoistunut Nopra Oy on valmistanut hissejä Suomessa vuodesta 2011 lähtien.

RH Tekniikan toimitusjohtaja ja Nopran osaomistaja Reijo Liimataisen mukaan Nopra on valmistanut tähän mennessä noin sata hissiä.

– Näistä RH Tekniikka on asentanut noin 70, ja loput ovat menneet Ruotsiin ja Norjaan. Nopra on hissialan sanastoa, nimi tulee nopeuden rajoittajasta, Liimatainen kertoo.

Nopran erikoisuus on erityisesti pyöreisiin portaikkoihin ja rappukäytäviin sopiva pyöreä hissi. Ensimmäiset Nopran valmistamat pyöreät hissit asennettiin vuonna 2016 Helsingin Malmille.

Reijo Liimataisen mukaan pyöreän jälkiasennushissin asentaminen on hieman hitaampaa ja monimutkaisempaa kuin neliskulmaisen, ja siksi hissin hankintakustannusten osalta myös hieman arvokkaampaa, mutta samalla saatetaan selvitä huomattavasti pienemmillä portaikon muutostöillä, jolloin tyylikkään pyöreän hissin rakentaminen saattaa olla kokonaiskustannuksiltaan jopa edullisin ratkaisu.

Hissien turvallisuusstandardi uudistui

Uusi eurooppalainen hissistandardi EN 81-20 parantaa sekä hissin käyttäjien, että asentajien turvallisuutta ja hissien esteettömyyttä. Kaikkien Suomessa 31.8.2017 jälkeen käyttöönotettavien hissien on oltava uuden standardin mukaisia.

Uusi standardi muuttaa muun muassa hissikuilun, koneistotilan ja hissikorin vaatimuksia. Standardi edellyttää entistä tukevampia rakenteita myös jälkiasennettavilta hisseiltä. Siinä missä jälkiasennushissin hissikuilun suojauksena sai tähän saakka käyttää suhteellisen ohutta, punottua teräsverkkoa, vaaditaan hissikuilulta jatkossa selvästi tukevampaa rakennetta.

Simo Merilän mukaan uudet vaatimukset lisäävät hissien tilantarvetta. Tämä tuo lisää haasteita ahtaimpien porraskäytävien hissiratkaisujen suunnitteluun, mutta vastaavasti hissien turvallisuus paranee samalla entisestään.

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Artikkeli on julkaistu Sähkömaailma Extraa edeltäneessä Sähköala-lehdessä. Lehden tilaajat voivat lukea kaikki vanhat artikkelit Sähkömaailman sähköisessä arkistossa.