Uuden lastensairaalan rakentamisprosessista saatuihin kokemuksiin syvennyttiin Helsingissä 29.8.2018 järjestetyssä Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaarissa.
Yhteensä noin 170 miljoonaa euroa maksaneen kohteen sähkötöistä vastanneen helsinkiläisen Amplit oy:n teknisen johtajan Tomi Alasen mukaan budjettihintaiseen tavoitehintaurakkaan sisältyi monia allianssimaisia piirteitä, vaikka puhtaasta allianssiurakasta ei ollutkaan kyse.
– Kaikilla projektiorganisaation osapuolilla oli kiinteät palkkiot ja yhteinen kustannusvastuu, ja me huolehdimme yhdessä suunnittelijan ja valvojan kanssa, että rakennuttajan rahat riittävät, Alanen kertoi.
Olennaista projektin toimivuudelle oli, että myös sähköurakoitsija pääsi osallistumaan kohteen suunnitteluun alusta saakka tasavertaisena kumppanina hankkeen muiden osapuolten kassa.
– Tästä saatiin valtavasti aikatauluhyötyä, Alanen kertoi.
Sopimukset luovat pohjan luottamukselle
Uuden lastensairaalan projektinjohtourakoitsijana toimineen SRV Rakennus oy:n projektipäällikkö Mirja Serenius pitää hanketta hänen yli 20-vuotisen uransa teknisesti haastavimpana kohteena.
– Tässä hankkeessa käyttäjän lähtötietojen, suunnitelmien laatimisen ja rakentamisen aikataulujen yhteensovittaminen oli poikkeuksellisen haastavaa, mutta yhteistyö saatiin hyvin liikkeelle heti hankkeen alusta alkaen, Serenius kertoi.
Serenius peräänkuuluttaa huolellisesti laadittujen sopimusten merkitystä luottamuksellisen yhteishengen luomisessa.
– Sopimuksilla tehdään joko raja-aitoja tai mahdollistetaan hyvä yhteistyö. Lastensairaalan suunnitelmien valmiusaste oli töiden alkaessa poikkeuksellisen matala, mutta huolellisella suunnittelulla ja nopealla reagoinnilla poikkeamiin me saimme kaiken etuajassa valmiiksi. Minä väitän, että ilman yhteistoiminnallista sopimusmallia tämä ei olisi ollut mahdollista.
Lean-toimintamalli osoitti toimivuutensa
Sairaalan sähkösuunnittelusta vastanneen Granlund oy:n senior advisor Kari Kalevan mukaan suunnittelun tavoitteena oli luoda lapsille ja perheille parhaat mahdolliset olosuhteet kustannus- ja energiatehokkaasti.
– Avainasiana tässä oli digitaalisuuden hyödyntäminen. Sairaalaan tuli kaksikymmentä IP-pohjaista järjestelmää, jotka on liitetty yleiskaapeloinnilla HUS-tietohallinnon konesaliin. Tämä antoi selvästi enemmän mahdollisuuksia kuin perinteisten järjestelmien integrointi, Kaleva kertoi.
Turhaa työtä yritettiin välttää kaikissa suunnittelu- ja rakennusvaiheissa Lean-toimintamallin avulla. Suunnitelmat tehtiin rakennuslohkoittain rakentamisen etenemisen mukaisessa aikataulussa.
– Monentasoisen suunnittelun tekeminen yhtä aikaa eri lohkoissa oli haastavaa, mutta näin myös arkkitehdeille ja rakennuksen käyttäjille jäi enemmän aikaa tehdä tilojen käyttötarpeiden mukaisia päätöksiä, eikä suunnitelmiin tarvinnut tehdä niin paljon muutoksia, kuin tyypillisesti kohteissa, Kaleva kertoi.
Mikko Arvinen, teksti ja kuvat
