Tarjouslaskentaohjelmien kehittyneet ominaisuudet mahdollistavat tarjousten entistä täsmällisemmän haarukoinnin.
Sähköalan yrityksistä vain noin kolmasosa käyttää työssään tarjouslaskentaohjelmistoja. Varsikin pienemmissä ja kunnossapitotöihin erikoistuneissa yrityksissä saatetaan yhä ajatella, ettei ohjelman hankinta ja käytön opettelu ole rahan ja vaivan arvoista, mutta asia saattaa olla täysin päinvastoin.
Varsinkin tukkujen hinnastojen vertailu onnistuu tarjouslaskentaohjelmilla nykyisin niin kätevästi, että ohjelma saattaa säästää hankintahintansa pelkästään tarvikkeiden hankinnoissa. Lisäksi pientenkin töiden aikatauluttaminen onnistuu todennäköisesti täsmällisemmin koneella kuin ruutupaperille.
Sähköalalla käytettävät tarjouslaskentaohjelmistot nojaavat kahteen perusasiaan: tukkujen sähköisiin hinnastoihin ja Sähköinfon pakettirekisteriin. Pakettirekisteriin on koottu sähköistysalan työehtosopimuksen mukaiset urakkahinnat, joiden avulla lasketaan yksittäisten asennusten kesto ja palkkakustannukset.
Xpaja-ohjelmistostaan tutun Pajadata Oy:n asiakaspäällikkö Sami Säynäjäkankaan mukaan tarjouslaskentaohjelmat on saatu viime vuosina jatkuvasti visuaalisemmiksi ja helpommiksi käyttää, joten vanhempienkaan ammattilaisten atk-taidot eivät rajoita enää niiden käyttöä.
Säynäjäkangas suosittelee pakettirekisterin käyttöä laskelmien perustana.
– Laskelmia on mahdollista tehdä myös ilman pakettirekisteriä, mutta kyllä minä suosittelen sen käyttöä, sille se helpottaa työtä todella paljon, Säynäjäkangas sanoo.
Toisinaan Säynäjäkangas kertoo kuulleensa palautetta asiakkailta, että pakettirekisterin hintatasolla töitä olisi aiempaa vaikeampi saada, mutta pakettirekisteri helpottaa kuitenkin huomattavasti hintatason haarukointia.
– Palautteen mukaan katteet ovat tippuneet. Samalla koetaan, että työt pitäisi tehdä nopeammin ja tehokkaammin, ja että myös työnjohto- ja toimistokuluista pitäisi tinkiä, Säynäjäkangas sanoo.
Hänen mukaansa toiminnan tehostaminen kannattaa aloittaa jonkin valmistuneen projektin tavallista tarkemmalla ja huolellisemmalla jälkilaskennalla ja erittelemällä yksittäisten työvaiheiden ja asennuskohteiden onnistuminen projektiseurannan raporteista. Näin voidaan tarkastaa, onnistuiko projekti kokonaisuudessaan suunnittelulla tavalla. Jos katsoo pelkästään viivan alle jäävää lukua, jäävät toisensa kompensoivat onnistumiset ja epäonnistumiset helposti huomaamatta, eikä suunniteltua huonommin tai hitaammin toteutuneisiin työvaiheisiin osata lähteä hakemaan parannusta.
Pakettirekisteriä niin ikään hyödyntävää Broker-projektinhallinta- ja -toiminnanohjausohjelmistoa kehittävän Oy Mercus Software Ltd:n toimitusjohtaja Valeri Tiikin mielestä tarjouslaskijoiden ja tarjouslaskentaohjelmistojen tärkein tehtävä on saada hinta-arviot vastaamaan mahdollisimman tarkasti todellista lopputulosta.
Tämän jälkeen myyntimiesten tehtäväksi jää yrittää saada urakoiden kate paremmaksi tai – valitettavasti usein – varmistaa yrityksen töiden riittävyys.
Mikko Arvinen, teksti ja kuva
