Älykäs aurinkovoimala tuottaa sähköä talvellakin

Aurinkovoimalan rakentaminen on suurimmaksi osaksi mekaanista asennustyötä. Solnet Green Energyn Siim Kuiv ja Imre Aas ovat jo kokeneita aurinkopaneelien asentajia.
Aurinkovoimalan rakentaminen on suurimmaksi osaksi mekaanista asennustyötä. Solnet Green Energyn Siim Kuiv ja Imre Aas ovat jo kokeneita aurinkopaneelien asentajia.

Sähkö- ja LVI-tukkuliike Ahlsellin suuri logistiikkakeskus Hyvinkäällä saa viidenneksen tarvitsemastaan sähköstä kiinteistön katolle sijoitetusta aurinkovoimalasta. Solnet Green Energyn ja Anaramin urakoima voimala on Suomen suurimpia ja ensimmäisiä älykkäitä, paneelikohtaisesti optimoituja voimaloita.

Uusi audioartikkeli pienydinvoimasta

Aurinkosähkön osuus kasvaa myös Suomessa voimakkaasti, mikä on pitkälti entistä paremman teknologian ansiota. Pohjoismaisen sähkö- ja LVI-tukkuliike Ahlsellin logistiikkajohtaja Lauri Penttisen mukaan silti esimerkiksi Ruotsissa aurinkosähkön käyttö on vielä paljon laajempaa kuin Suomessa.

– Nyt tilanne on muuttumassa, ja me haluamme toimia tässäkin asiassa edistyksellisesti ja ympäristöä ajatellen. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutuksen pienentäminen ovat tänä päivänä jo osa yrityskulttuuriamme, ja pyrimme kaikessa toiminnassa huomioimaan aiheuttamamme ympäristökuormituksen, Penttinen kertoo.

Ahlsellin Suomen toimintojen yhteisen, kattopinta-alaltaan yli kahden hehtaarin laajuisen logistiikkakeskuksen katolle valmistui kevät-kesästä aurinkovoimala, jonka huipputeho on noin 240 kW. Ajatus suuren voimalan rakentamisesta lähti alun perin yhtiön turvallisuuspäällikkönä työskentelevä Mika Aaltosen henkilökohtaisesta mielenkiinnosta.

– Aihe on kiinnostanut minua 1980-luvun sähköteknikko-opinnoistani lähtien. Keksin aurinkovoimalat aiheeksi lopputyölleni, joka tosin on työ- ja muiden kiireiden takia edelleen viimeistelemättä. Mutta aurinkoenergiatekniikan kehitystä olen koko ajan seurannut herkeämättä, Aaltonen kertoo.

Älykkyys tuo turvallisuutta ja taloudellisuutta

Alhsell päätti ottaa yhteyttä kyseeseen tuleviin järjestelmätoimittajiin ja kilpailuttaa heidät. Aaltosen mukaan kaksi tarjousta neljästä erottui laadullisesti muista. Niissä kummassakin oli lähtökohtana se, että asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta rajoittaa oma investointinsa sähkön ostamiseen. Voimalan toimittajaksi valikoitunut Solnet Green Energy oy omistaa voimalan ja myy sen tuottaman sähkön kilpailukykyiseen hintaan asiakkaalle.

Yhtiön toimitusjohtaja Kaj Kangasmäen mukaan Hyvinkään voimala edustaa uusinta ja hienointa tekniikkaa. Kunkin paneelin toimintaa ja toimivuutta voi seurata etänä joko tietokoneella tai mobiililaitteilla. Tämä auttaa myös huoltotointa, joka näin saa tarkkaa tietoa reaaliaikaisesti eri paneelien kunnosta ja mahdollisesta huoltotarpeesta.

– Oma lukunsa on käytön turvallisuus: kun älykkyyttä hyödynnetään tässä laajuudessa kuin tässä kohteessa, yksittäisten paneelien piikkitehoja voi hillitä mahdollisissa huolto-, ylläpito- ja poikkeustilanteissa. Automaation ansiosta paneelistoa voi virrankulutuksen ohjaimen avulla säätää niin, että kattopinta, jolle paneelit on sijoitettu, pysyy tarvittaessa jännitteettömänä. Tämä on erittäin tärkeä turvallisuusnäkökohta, jota myös vakuutusyhtiöt arvostat, Kangasmäki kertoo.

Tietotekniikan parista uudelle alalle ”keski-iän kriisin selättämiseksi” lähtenyt Kangasmäki kertoo digitaalisuuden ja älykkäiden ratkaisujen olevan keskeinen parannus uusimmissa aurinkoenergiajärjestelmissä aiempaan tekniikkaan verrattuna.

– Kustannustehokkuus paranee arviolta 10-15 prosenttia, koska älykkyyden ja paneelikenttää ohjaavan automaation ansiosta voimala toimii paneelikohtaisesti. Jos yksittäisessä paneelissa on ongelmia, ne eivät lainkaan heijastuu muiden paneelien toimintaan, hän perustelee.

Invertterit liittävät talon verkkoon

Aurinkosähkön suosion kasvun yksi salaisuus on siinä, että aiempien parin kuukauden asemesta aurinkovoimaloita tuottaa paremmin muihinkin aikoihin vuodesta. Tämä on teknisen kehityksen ja tietotaidon karttumisen ansiota. Nykyään esimerkiksi tasakatolle asennetaan paneelit 15 asteen kulmaan, vaikka se poikkeaakin paneelien energiataloudellisesta optimikulmasta. Matalampi asennuskulma pienentää tuulikuormaa, minkä ansiosta voidaan käyttää kevyempiä ja halvempia telinerakenteita.

– Itse perusrakenne ja materiaalit ovat pysyneet viime vuosina samoina. Mutta nimenomaan automaation entistä paremman säädettävyyden ansiosta hyötysuhteet ovat parantuneet, Kangasmäki toteaa.

Sovitun työnjaon mukaisesti voimalan Ahlsellille liisannut Solnet vastasi tasavirta-asennuksista katolla ja nurmijärveläinen Anaram oy sähköasennuksista siitä eteenpäin. Anaramin urakoitsija Markku Degerlundin mukaan asennustyöt olivat yhteensä noin kahden kuukauden urakka.

Jotta katolla tuotettava aurinkosähkö saadaan sujuvasti palvelemaan kiinteistön energiateknistä kokonaisuutta, on paneelien tuottama tasasähkö muutettava vaihtosähköksi invertterin avulla.

– Liitämme koontikeskukset kiinteistön sähköverkkoon ja kytkemme invertterit. Liittämisen haasteena on monesti vapaiden liitospisteiden puute nykyisissä keskuksissa, mutta täällä keskuksessa oli onneksi vapaita lähtöjä. Myös uudet, vuoden 2018 standardit toivat entistä yksityiskohtaisempia vaatimuksia asennustyöhön, Degerlund kertoo.

Vesa Tompuri, teksti
Matti Vuohelainen, kuva

Maksuton Admicom-webinaari: Määrälaskenta nyt ja tulevaisuudessa