Kolumni, Sari Paukku, projektipäällikkö, Fira-rakennus oy.
Luulisi, että 15 vuoden rakennusinsinööriuran aikana tietämys asioista olisi jo laaja, mutta aina tulee vastaan asioita, joita en tiedä. Onneksi aina löytyy yksi ihminen, joka on perehtynyt juuri kyseiseen asiaan. Samalla olen oivaltanut, että eihän kukaan voi yksin tietää kaikkia vastauksia, vaan yhteistyö on se ainoa oikea ja paras vaihtoehto rakentaa. Yhteistyö ei ole kuitenkaan helppo laji.
Rakennusala on onnistunut erottelemaan osaajat omiin poteroihinsa. Meillä on tilaajat, käyttäjät, suunnittelijat, konsultit, urakoitsijat ja asentajat. Joka välissä on sopimussuhteet, joissa monesti fokuksessa on enemmän osaoptimointi kuin kokonaisuus. Sopimuksetkin on tehty niin kuin oltaisiin valmistautumassa oikeustaistoon, vaikka töitä ei ole edes aloitettu. Tässäpä vasta mukava asetelma lähteä pääurakoitsijan projektipäällikkönä rakentamaan luottamusta osapuolien välille ja hyvää ilmapiiriä hankkeeseen.
Onnistuneen projektin edellytyksenä on hyvä tiedonkulku. Matka on kuitenkin pitkä asiakkaan tavoitteesta suunnittelijan oivallukseen ja edelleen asentajan toteutukseen. Ei tule mieleen rakennusprojektia haastavampaa ympäristöä tiedonkululle.
”Onnistuneen projektin edellytyksenä on hyvä tiedonkulku.
Pohjimmiltaan melko tavanomainenkin projekti koostuu sadoista, jopa tuhansista ihmisistä. Niillä kaikilla on erilaiset ammatilliset osaamiset, työnantajat, ansaintalogiikka, tietojärjestelmät ja jopa eri kieli. Ja kaiken huipuksi, projektiorganisaatio kasataan joka projektissa uudelleen niin, että hyvien käytäntöjen oppiminen on aloitettava alusta.
Ratkaisuja on. Visuaalisuus parantaa merkittävästi tiedonkulkua, joten 3D-malleilla ja erilaisilla sovelluksilla on paikkansa rakentamisessa. Uusien toimintamallien käyttöönotto vaatii kuitenkin panostuksia. Itse aloittaisin tehostamalla olemassa olevia kokous- ja muistiokäytäntöjä. Projektin avainhenkilöt poltetaan helposti loppuun, kun päivät kuluvat kokouksissa ja illat ”oikeita töitä” tehtäessä.
Yhteistyön onnistuminen voi kuulostaa mahdottomalta tehtävältä. Ei ole. Se on kulttuurikysymys. Viestinnän lisäksi kannattaa panostaa niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin toistemme ja erilaisten osaamisten arvostamiseen. Lisäksi jokainen meistä pystyy vaikuttamaan projektien ilmapiiriin. Ainakin minä työskentelen mieluummin projektissa, jossa on mukavaa, kuin sellaisessa, jossa tullaan puhelinlankoja pitkin kylään ja sähköpostitkin KIRJOITETAAN CAPS LOCKEILLA.
Sari Paukku
