Nollapäästörakennukset tulevat nollaenergiarakennusten rinnalle.
Toukokuun lopulla voimaan tullut uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (energy perfomance building directive) toimeenpannaan kahden vuoden kuluessa säätämällä kansallinen lainsäädäntö. Laissa on liikkumavaraa ja valinnat ovat usein poliittisia.
Suuntaviivat ovat ympäristöministeriön toimenpidesuunnitelmasta jo nähtävissä.
Tällä kertaa Suomi ei selvästikään pyri vanhaan tapaan olemaan Euroopan mallioppilas. Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähillä muutoksilla voimassa oleviin säännöksiin.
Turhaa rahanmenoa pyritään suitsimaan jo suoraan ministeriötasolta ilmaistulla tahtotilalla.
”Haluamme tehdä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanotyötä tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on yhdessä löytää joustavat ja kustannustehokkaat keinot direktiivin kotimaiseen toimeenpanoon”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen muotoilee ympäristöministeriön tiedotteessa.
Rakennuskanta on keskiössä
Direktiivi herätti valmisteluvaiheessa pelkoa, sillä parlamentin alkuperäinen ehdotus olisi käytännössä edellyttänyt pakkoremontointia yksittäisille energiatehokkuudeltaan alhaisille asuinrakennuksille. Nyt niille ei aseteta määräaikaan sidottuja velvoitteita.
”Jos tavallista kansaa ajatellaan, pääpaino on siirtynyt yksittäisten rakennusten sijaan rakennuskannan seuraamiselle”, Motivan johtava asiantuntija Harri Heinaro luonnehtii suuria linjoja.
Tällä hetkellä luonnostellaan päästöttömään rakennuskantaan tähtäävää kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa komissiolle. Se tulee korvaamaan nyt voimassa olevan EPBD:n mukaisen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020 – 2050.
Suunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joilla nykyinen rakennuskanta pyritään saattamaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä, sekä se, miten saavutetaan asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parannuksille asetetut tavoitteet.
Toimenpidesuunnitelmassa huomautetaan, että lainsäädäntö sisältää melko paljon joustomahdollisuuksia teknisen, toiminnallisen tai taloudellisen toteutettavuuden perusteella. Mitä ne tulevat olemaan, tähän yleisöltä toivotaan näkemyksiä lainsäädännön tueksi.
”Kansallisen perusparannussuunnitelman tekemiseen liittyen tullaan järjestämään työpajoja ja kuulemisia, joissa näkemyksiä siihen liittyen on mahdollista tuoda esille”, Heinaro sanoo.
Päästötön rakennus
Lähes nollaenergiarakennus on määritelty kansallisessa lainsäädännössä. Näin myös tullaan määrittelemään päästötön rakennus.
Erittäin hyvä energiatehokkuus sekä olematon tai erittäin alhainen energiantarve kuuluvat nollaenergiarakennuksen määritelmiin. Rakennus ei aiheuta fossiilisten polttoaineiden CO2-päästöjä paikan päällä ja kasvihuonekaasujakin rakennuksen käytöstä aiheutuu olemattomasti tai hyvin vähän.
Vaatimukset tulevat olemaan erilaisia uusien ja olemassa olevien rakennusten välillä.
Uusien julkisten rakennusten tulee olla päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen ja kaikki uudet rakennukset 2030 alkaen.
Olemassa olevia asuinrakennuksia energiatehokkuuden parantamisen vaatimukset koskevat vasta sitten, kun tehdään korjauksia ja muutoksia, joiden yhteydessä energiatehokkuutta voidaan parantaa.
Mitä energiaa voi käyttää?
Uudessa tai perusparannetussa päästöttömässä rakennuksessa saa käyttää vain direktiivin mukaista energiaa. Hiilettömistä lähteistä peräisin olevan energian vaatimus tulee näkymään esimerkiksi lämpöpumppujen kaltaisen polttamattoman teknologian vahvistumisena.
Energia voi olla tuotettu paikan päällä tai lähistöllä uusiutuvista lähteistä, kun se täyttää sille muissa säädöksissä asetetut vaatimukset. Energiaekosysteemit nostavat päätään, sillä energia voi olla peräisin myös erikseen määritellyltä uusiutuvan energian yhteisöiltä.
Myös tehokkaasta kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmästä peräisin olevan energian käyttö on sallittua.
Erikseen on mainittu, että fossiilisten polttoaineiden käyttäminen rakennuskohtaisessa lämmityksessä ei päästöttömässä rakennuksessa ole mahdollista.
FAKTA: Muuttuvat lait
Muutokset tulevat koskemaan uudis- ja korjausrakentamista sekä energiatehokkuutta sääteleviä asetuksia. Lisäksi muutoksia on odotettavissa automaatio- ja latauspistelakiin, rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin sekä todennäköisesti myös rakennuslakiin.
Paula Harmaala, teksti
Energiatehokkuusdirektiivi tuo työmahdollisuuksia urakoitsijoille
Keväällä 2024 vahvistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitys tuo useita velvoitteita, jotka lisäävät sähköurakoitsijoiden työmahdollisuuksia.
Yksi keskeinen vaatimus on velvoite aurinkosähköjärjestelmien lisäämiseen kiinteistöissä. Velvoite tulee voimaan asteittain ja kiihdyttänee jo muutenkin vauhtiin päässyttä aurinkosähköjärjestelmien rakentamista.
Myös kiinteistöjen sähköajoneuvojen latausinfraa koskevat vaatimukset kiristyvät ja tuovat siten lisää työmahdollisuuksia sähköurakoitsijoille. Toimijoiden kannattaakin varautua tulevaa hankkimalla tai kehittämällä tarvittavaa osaamista näille osa-alueille.
Direktiivissä säädellään myös rakennusten automaatiojärjestelmistä ja älyvalmiudesta. Kevään päivitys velvoittaa aiempaa pienempiä ei-asuinkiinteistöjä hankkimaan automaatiojärjestelmiä, joten vaadittujen järjestelmien määrä ja niiden asentamistarpeet lisääntyvät selvästi.
Myös asuinrakennuksille on tulossa vaatimuksia seurantajärjestelmille ja ohjauksille. Vapaaehtoisella älyvalmiusindikaattorilla, SRI:llä, luokitellaan rakennuksen kykyä mukauttaa energiankäyttönsä ja toimintansa asukkaan, sisäympäristön laadun ja verkon tarpeiden mukaan. SRI:stä tulee pakollinen suurehkoille ei-asuinrakennuksille, mikäli vuonna 2026 sen testaamisen todetaan sujuneen hyvin.
Riikka Liedes ja Esa Tiainen, teksti
