Nykykehitysvaiheessa älykkäillä digitaalisilla alustoilla ja suunnitteluohjelmilla on runsaasti kohdedataa mutta myös uusia ominaisuuksia.
Ruotsi on hyvässä vauhdissa tuomassa digitaalista kaksosta kiinteistödatan kokonaisvaltaiseen hallintaan. Swecon kehittämä pilvivalvomopalvelu, Twinfinity, on Ruotsissa jo käytössä kiinteistönomistusyhtiö Vasakronanilla. Vasakronan digitalisoi koko kiinteistömassansa.
Datavirraltaan yksisuuntainen digitaalinen varjo tai täysi kaksonen toimii noin 170 rakennuksessa.
Yksi uranuurtajista on Sitowise, jonka kehittämä digitaalinen kaksonen tulee toimimaan poliisin koulutus- ja simulaatiotarkoituksessa. Hankkeessa jalostettiin ja rikastettiin Hervannan alueelle tehtyä kaupunkitietomallia.
”Toistaiseksi käytettävissä oleva raha rakennushankkeessa sanelee pitkälti, mitä ja minkä tasoista digitalisaatiota kohteisiin rakennetaan”, Granlundilla ”Teknologiat ja liiketoiminnan kehitys” -ryhmän johtaja Tero Järvinen sanoo.
Saman vahvistaa nyt toinen lähde: moduulirakentaja Coflow’n Klaukkalan ARA-kohteessa toimii asuntokohtainen KNX-väyläpohjainen automaatiojärjestelmä, mutta taloudellisessa puristuksessa se rakennetaankin juuri nyt niin riisutuksi, että KNX-automaatio ei mittaa eikä säädä sisäilman hiilidioksiditasoja. Teknologiavaikuttaja Risto Linturin mukaan sisäilman korkea hiilidioksidipitoisuus on useissa tieteellisissä tutkimuksissa todettu hyvin kriittiseksi ihmisen kognitiivisille toiminnoille.
Digityökaluilla on pitkä historia
Granlund on uskollisesti sijoittanut tuotekehitykseen ja innovointiin alkaen 1990-luvun alussa koetusta taloudellisesta romahduksesta.
”Silloin tehtiin linjaratkaisu, että satsataankin tuotekehitykseen”, Tero Järvinen sanoo.
Laman aikana Granlundin käyntiin polkaisemat tutkimus-, innovaatio- ja kehitysosastot saavat kuusi prosenttia liikevaihdosta tuotekehitykseen. Vuosiliikevaihto yhtiössä liikkuu vajaan 140 miljoonan korvilla.
Sen seurauksena pilotit ja kokeilut ovat jo ohi, digimallisuunnittelun ja rakennusten ylläpidon työvälineet ovat rutiinikäytössä.
”Olemme alusta asti kehittäneet tietomalleja suunnitteluvälineisiin”, Järvinen innostuu kuvaamaan.
Digitaalinen suunnittelutyökalu auttaa vähentämään inhimillisiä virheitä ja unohduksia.
”Ohjelmisto muistuttaa automaattisesti, jos esimerkiksi sähkösuunnittelussa laitteiden taustatietoja on jäänyt kirjaamatta alustaan.”
Sähkösuunnittelu kehittyy samaa tahtia muun suunnittelun kanssa.
Tekniikka mahdollistaa esimerkiksi erilaiset vaihtoehtoiset simuloidut mallit kohteesta.
Isossa kiinteistössä on helposti tuhansia taloteknisiä laitteita.
”Suunnittelija voi simuloida ja testata malleja esimerkiksi automaatio- ja sähkösuunnittelussa.”
Rakennus saa aivot
Granlundin Digital Twin -malli kokoaa useista järjestelmistä tiedon, joka halutaan viestiä muun muassa kiinteistöpäällikölle. Kaksisuuntainen reaaliaikainen datasynteesi toimii osana rakennusautomaatiojärjestelmää, joka myös säätää laitteita.
”Se saakoon metaforan aivoista”, Tero Järvinen lisää.
Pilvivalvomoksi kutsuttu yksikkö vastaa lähinnä digitaalista kaksosta, joka prosessoi kaksisuuntaista datavirtaa kohteesta. Alustan nimi terminologisesti tuntuu olevan liikkuvalla pohjalla: yleisti Digital Twinin asemesta sitä kutsutaan automaatiojärjestelmäksi tai esimerkiksi aivoiksi.
Digikaksonen optimoi älykkäästi lukituksia, lämmitystä mutta muun muassa myös valaistusta sekä LVI:tä.
Edelleen etäohjaustekniikka mahdollistaa turvallisuusratkaisut, kuten rakennuksen kulkuyhteyksien sulkemisen, mutta myös hälytykset ja ilmastoinnin tehosäätö ovat ohjaustoimintoja. Tämä on todettu edelläkävijämaissa, kuten Uudessa-Seelannissa. Jos ”aivot” on viritetty oikein, niiden avulla voidaan jopa torjua erilaisia rakennukseen kohdistuneita hyökkäyksiä.
Järvinen muistuttaa, että jo normaalin rakennusautomaation toiminnot mahdollistavat rakennuksen ohjauksen.
”Etävalvomo-ohjaus on ikään kuin automaation lisäominaisuus”, hän sanoo.
4D näkee sisälle
Sweco ja Granlund ovat nimenneet omat digitaaliset aikataulutustyökalunsa 4D:ksi.
4D-aikataulutukset tehostavat vuorovaikutusta hankkeessa.
”Nyt suunnittelijat, urakoitsijat ja tilaaja voivat pohtia 3D-näkymässä etukäteen, miten kohde olisi viisainta toteuttaa”, Tero Järvinen sanoo.
”4D mahdollistaa reaaliaikaisen visuaalisen tilannekuvan rakennushankkeesta.
4D sujuvoittaa rakennushankkeen aikataulun suunnittelua, sillä sen avulla voidaan yhdistää kaikki hankkeen aikataulut. Tuleva referenssikohde on vuonna 2026 valmistuva Helsingin Laakson sairaala.
4D mahdollistaa reaaliaikaisen visuaalisen tilannekuvan rakennushankkeesta. Samalla data parantaa myös rakentamisen tuottavuutta ehkäisemällä aikataulu- ja kustannusriskejä.
”Nyt olemme pilottien ja kokeilujen jälkeen tasolla, jossa työvaiheiden neliulotteinen suunnittelu on rutiinia”, Järvinen sanoo.
Moniin uusiin ratkaisuihin ei vielä olla valmiita työmaaympäristöissä. Sähkösuunnittelun koulutuskin, useiden haastateltujemme mukaan, on monenkirjavaa ja uusinta uutta tekniikkaa ja siihen liittyvää osaamista saadaan odotella. Aikataulullisesti muutos tietomalliin ei ole aivan niin kriittinen, kuin mitä vielä vähän aikaa sitten näytti.
Reijo Holopainen, teksti
